Tämän kandidaatintutkielman tehtävänä on selvittää, mikä käsitetään synnytysväkivaltana ”Minä myös synnyttäjänä” -kampanjaa varten kirjoitetuissa kertomuksissa. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä tuottamaan tietoa, jonka avulla lisätä ymmärrystä synnytysväkivallasta synnyttäjien omien käsitysten kautta. Tutkielmassa olen kiinnostunut siitä, mikä ”Minä myös synnyttäjänä” -kampanjaan kirjoitetuissa kertomuksissa käsitetään synnytysväkivaltana ja mikä synnytyksen hoidon käytännöissä ja kulttuurissa kirjoitusten mukaan on johtanut synnytysväkivallan kokemukseen. Käsittelen synnytysväkivaltaa sukupuolittuneen ja rakenteellisen väkivallan näkökulmasta. Tutkielmassa analyysimenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Aineisto muodostui ”Minä myös synnyttäjänä” -kampanjan 24 vapaaehtoisesti kirjoitetusta synnytysväkivallan kokemuksen kertomuksesta.

Sisällönanalyysin perusteella synnytysväkivallan käsityksiä kuvaavia pääluokkia muodostui neljä: puutteellinen vuorovaikutussuhde synnyttäjän ja hoitohenkilökunnan välillä, itsemääräämisoikeuden loukkaukset ja autonomian menettäminen, henkinen väkivalta sekä fyysinen väkivalta. Analyysin pohjalta tullaan tulokseen, että synnytysväkivalta tulisi ymmärtää laajemmaksi kokonaisuudeksi kuin yksittäisiksi toimiksi väkivallan tekijän ja uhrin välillä. Tuloksista voi päätellä, että synnytysväkivalta toimii yhteiskunnan rakenteiden välityksellä terveydenhuollon järjestelmässä.