Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkastelua pienvaltioteorian viitekehyksessä

QR-koodi

Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkastelua pienvaltioteorian viitekehyksessä

Venäjän vallattua Krimin niemimaan vuonna 2014 muuttui kansainvälinen järjestelmä merkittävästi. Tapahtumasarjasta lähtenyt negatiivinen kierre vaikuttaa myös Suomen lähialueisiin erityisesti Itämereen, Arktiseen alueeseen, Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Lisäksi se on vaikuttanut Suomen suhteissa Venäjään osana EU:ta ja Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Suomen ulkopolitiikan on täytynyt sopeutua tilanteeseen etsien parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tutkimuksessani syvennyn Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkasteluun. Lisäksi avaan kansainvälisen järjestelmien muutoksia ja lähihistorian tapahtumia, jotta Suomen ulkopolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden ymmärtäminen muodostuu mielekkääksi.

Suomen asemoituminen eri indikaattoreiden ja tutkimuskirjallisuuden avulla pienvaltioksi, mahdollistaa pienvaltioteorian soveltamisen Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkasteluun. Tutkimuksen metodina toimii sisällönanalyysi ja aikaisemmat tutkimustulokset pienvaltioiden tyypillisestä ulkopoliittisesta toiminnasta muodostavat tutkimuksen analyysirungon. Tutkimuksessa sovellan tarkastelun Valtioneuvoston kanslian viimeisimpään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, joka on vuodelta 2016. Selonteossa kuvataan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja painopisteet ja täten se soveltuu tarkastelun kohteeksi. Analyysissä otan järjestyksessä käsittelyyn analyysirungon osioita ja tarkastelen, miten ne näkyvät tai eivät näy Suomen ulkopolitiikassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon perusteella.

Tutkimuksen tulokset vastasivat hyvin hypoteesiani, jossa odotin Suomen käyttäytyvän ulkopolitiikassaan laaja-alaisesti aikaisempien tutkimustulosten mukaisesti. Toisaalta oletin Suomen toiminnan poikkeavan joiltakin osin suhteessa aikaisempiin tuloksiin johtuen Suomen maantieteellisestä sijainnista Venäjän rajanaapurina, taloudellisesta vauraudesta, laajoista puolustusvoimista ja EU-jäsenyydestä. Aineiston analyysin perusteella hypoteesini toteutui myös tältä osin. Tuloksissa havaittiin myös osittain pyrkimystä odotettua vaikuttavampaan toimintaan, jota en hypoteesissani odottanut.

Tallennettuna: