Kuten muitakin poliittisia asenteita, myös populismia voidaan ennustaa tilastollisesti. Pippa Norris ja Ronald Inglehart muodostavat tällaisia ennustemalleja vuoden 2019 teoksessaan ”Cultural Backlash – Trump, Brexit, and Authoritarian Populism”. Nämä mallit ovat kuitenkin yleiseurooppalaisia, eivätkä siten ole suoraan sovellettavissa koskemaan pelkästään Suomea. Tavoitteeni tässä kandidaatintutkielmassa on luoda vastaavat, Suomessa pätevät ennustemallit ja arvioida sekä näiden mallien, että malleissa käytettävien mittarien luotettavuutta, sovellettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Analyysin ensimmäisessä vaiheessa selvitän, mitkä tekijät näyttävät lähtökohtaisesti olevan yhteydessä populismiin. Koska tässä tilanteessa mukana on kolmansien tekijöiden aiheuttamia taustamuuttujien ja populismin välisiä näennäisyhteyksiä, niin syvennän analyysiä suorittamalla lineaarisen regressioanalyysin. Tällä tavoin voin selvittää, mitkä tekijät todellisuudessa vaikuttavat populismiin.

Voimakkaimmiksi populismin ennustajiksi Suomessa osoittautuvat tyytymättömyys valtiontalouden tilaan, kielteiset maahanmuuttoasenteet sekä heikko tunneside Eurooppaa kohtaan. Osa muistakin tekijöistä on yhteydessä populismiin, mutta pienemmän otoskoon vuoksi ennustaminen on yleisesti epävarmempaa. Analyysi tarjoaa kuitenkin arvokasta tietoa siitä, millä tavoin ennustajat Suomessa poikkeavat koko Euroopan tilanteesta, ja siitä, miten eri taustatekijöiden vaikutukset muuttuvat muita tekijöitä huomioitaessa.