Käsittelen tutkielmassani Ilkka Remeksen Hornan (2014) ja Matti Röngän Levantin kyyn (2013) tapoja kuvata Venäjää ja venäläisyyttä. Erittelen ja analysoin teosten esiin nostamia elementtejä ja ilmauksia sekä tarkastelen, muodostuuko teosten pohjalta yhtenäinen kuva Suomen itänaapurista ja sen kulttuurista ja kansasta. Käyn läpi teosten tapoja kuvata venäläistä yhteiskuntaa, kulttuuria, paikkoja ja venäläisiä. Käsittelen havaintojani kulttuurintutkimuksen ja sosiologian käsitteiden, identiteetin ja toiseuden, kautta. Lisäksi hyödynnän rikoskirjallisuuden genreteoriaa analyysia tehdessäni.

Venäjää ja venäläisyyttä kuvataan teoksissa monipuolisesti, eivätkä kuvaukset jää toistamaan vain tuttuja stereotypioita tai oletuksia. Kummassakin teoksessa on päällimmäisen kuvan taustalla paljon kiinnostavia ja erityisiä luonnehdintoja ja kuvauksia venäläisestä identiteetistä ja toiseudesta. Venäjä ja venäläiset vastaan Suomi ja suomalaiset -asetelmakin jää loppujen lopuksi myös Hornassa pienempään rooliin kuin esimerkiksi julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää.

Teosten luonnehdintojen pohjalta on mahdollista muodostaa melko yhtenäinen kuva Venäjästä ja venäläisyydestä. Teokset käsittelevät osittain erilaisia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä aiheita, joten aina toinen teos ei tarjoa tukea toisen teoksen kuvauksille. Horna ja Levantin kyy eivät kuitenkaan esitä kilpailevia tai keskenään ristiriitaisa representaatioita, joten yhtenäinen kuva on kuitenkin mahdollista muodostaa. Suomalaisen nykyrikoskirjallisuuden laajempaan Venäjä-analyysiin tarvitsisi lisää kohdeteoksia, mutta käsittelemäni kaksi teosta luovat kuitenkin pohjan, joka esittelee melko kattavasti mahdollisen lopputuleman myös useamman teoksen kattavassa tutkimuksessa.