Kunnat ovat merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Digitalisaatio ja muut ulkoiset muutospaineet korostavat tietojärjestelmien merkitystä kunnille. Uudet tietojärjestelmät ja vanhojen kehittäminen aiheuttavat organisaatioissa muutosta, mihin liittyy usein muutosvastarintaa. Muutosvastarinta puolestaan lisää kuntien haasteita laadukkaiden palveluiden tarjoamisessa kuntalaisille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka muutosvastarintaa ilmenee kuntien ja kuntien kaltaisten organisaatioiden tietojärjestelmäprojekteissa sekä löytää keinoja muutosvastarinnan ennaltaehkäisyyn.Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja rakentuu kolmen sisältöluvun varaan. Ensin määritellään tutkimuksen kannalta olennaiset käsitteet. Tämän jälkeen käydään läpi kirjallisuutta muutosvastarintaan ja sen ennaltaehkäisyyn liittyen sekä esitellään muutosvastarinnan integroitu malli. Lopuksi analysoidaan mallin avulla kuntien ja kuntien kaltaisten organisaatioiden tietojärjestelmäprojekteista tehtyjä tutkimuksia ja pyritään näin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen perusteella muutosvastarintaa esiintyi ja se ilmeni muun muassa haluttomuutena ottaa uusia tietojärjestelmiä käyttöön. Syitä vastustamiselle oli erityisesti johdon osaamisen puute, kollegoiden negatiivinen suhtautuminen muutokseen sekä se, että muutoksen negatiiviset puolet nähtiin positiivisia suurempina. Tulevaisuudessa näitä asioita voitaisiin ennaltaehkäistä huomioimalla paremmin käyttäjien tarpeet osallistamalla heitä muutosprosessin eri vaiheisiin sekä viestimällä paremmin muutoksen myönteisistä vaikutuksista.