Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen ja Saksan välisen kulttuurin vuorovaikutuksen merkitystä vaatetukselle ja pukeutumiselle 1500-luvulla. Lähtökohtana kulttuurin ilmentymien näkymiselle oli se, millä tavoin kulttuurit vaikuttivat toisiinsa ja millaisesta kontekstista käsin vuorovaikutus tapahtui. Suomen ja Saksan välisten suhteiden moninaisuus tulee näkyviin niin kaupankäynnin, henkilökohtaisten suhteiden kuin hallinnon tasolta tarkasteltuna. Vuorovaikutuksen eri muotoja ja ilmentymiä tarkastellaan cultural transfer -periaatteen pohjalta. Sen perusajatuksena on näkemys siitä, että kulttuurit vaikuttavat toisiinsa eikä täten toinen kulttuuri vaikuta toiseen ainoastaan ylhäältä päin vaan kulttuurit keskustelevat keskenään ja vaihtavat näin kulttuuria ja sen ilmentymiä. Saksalaisen kulttuurin ollessa 1500-luvulla vaikutusvaltaisemmassa asemassa on sen ilmentyminen näkyminen Suomessa selkeä tutkintalinja. Vuorovaikutusta ja sen ympärillä liikkuvia verkostojen tutkimisen apuna käytetään myös verkostoanalyysiä. Sen ajatuksena on idea siitä, ettei kukaan ihminen voi toimia ilman verkostoja vaan ne ovat välttämätön osa ihmistä kokonaisuutena. Sen käyttäminen antaa mahdollisuuden luoda sosiaalisen verkostojen piiri näkyväksi osaksi tutkimusta. Verkostoanalyysiä käytetään tutkittaessa Paavali Scheelin kirjeenvaihtoa sekä sen kansainvälisyyttä ja merkitystä. Vaatteiden tutkimuksen tukena käytetään erilaisia asiakirjalähteitä sekä kuvallista aineistoa. Kuvallisen aineiston tutkimisessa on olennaista tietää kuvan alkuperä ja konteksti sekä sen merkitys ajan ihmiselle. Vaatteiden keskinäinen samankaltaisuus ja erot toimivat tutkimuksen kantavana voimana. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta Suomen ja Saksan välisten suhteiden olleen tiiviit ja vastavuoroiset. Vaikutuksien liikkuminen tapahtui moninaisin eri reitein. Vaatteissa ilmiöiden näkyminen oli havaittavissa ennen kaikkea 1500-luvun alusta noin 1580-luvun loppuun.