Ilmastonmuutoksen myötä on tärkeää seurata vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa eläviä eläinpopulaatioita- ja yhdyskuntia. Modernit riistakamerat mahdollistavat eläinten tarkkailun luonnollisessa ympäristössä. Tämä tutkimus tähtäsi riistakameroiden käytön testaamiseen luonnontilaisissa piennisäkäsyhteisöissä sekä tarhatuissa populaatioissa talvella ja keväällä. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan lumipeitteen määrän laskua ja maantieteellistä epätasaisuutta. Tämä vaikuttaa suoraan lumipeitteen alla talvensa viettävien pienjyrsijöiden ruuan saantiin ja selviytymiseen. Pienten näätäeläinten, kuten lumikon ja kärppien, saalistuspaineella voi olla suuri merkitys pienten nisäkkäiden käyttäytymiseen ja selviytymiseen. Tämän tutkimuksen tavoite oli i) kokeellisesti tutkia lumikon hajun muodossa saalistusriskin vaikutuksia piennisäkkäiden ruuan etsintään ja aktiivisuuteen niin metsässä kuin tarhoissakin ja ii) seurata talvehtivia piennisäkäsyhteisöjä useassa metsätutkimuskohteessa. Tarkkailujakson aikana talven edetessä piennisäkkäiden vierailut laatikoissa vähenivät. Tämä saattaa johtua niiden vähäisestä liikkumisesta pakkasilla, mutta todennäköisemmin vierailut vähenivät piennisäkkäiden määrän laskettua jyrkästi talven aikana. Saalistusriskiä tutkittaessa oletuksena oli, että piennisäkkäät välttävät tuoretta lumikon hajua, mutta hajun vaikutus heikkenee ajan myötä. Ravinnonkäytön seuraamiseen käytin Giving-Up-Density (GUD) metodia, joka mittaa kuinka nopeasti eläin hylkää ruokintapaikan, kun saalistajan haju on tuore tai vanhentunut. Tulokset osoittavat, että luonnontilaisessa metsämaastossa pikkunisäkkäät vierailevat useammin lumikon hajua sisältävissä laatikoissa, kun taas tarhaolosuhteissa vierailuja hajulaatikoissa on vähemmän. Piennisäkkäät, jotka elävät luonnollisissa olosuhteissa, saattavat tarkastaa hajun lähteen arvioidakseen todellisen saalistusriskin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa kerättiin tietoa piennisäkäsyhteiskunnista riistakameroiden avulla. Tietoa kerättiin niin luonnontilaisesta metsästä koko talven ajalta kuin tarhaolosuhteista keväällä.