Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien puheessa rakentunutta osallisuutta selektiivisesti mutistisille lapsille subjektipositioiden kautta. Selektiivistä mutismia koskevaa tutkimusta on vielä verrattain melko vähän. Selektiivisesti mutististen lasten osallisuutta koulussa koskevaa tutkimusta on vielä vähemmän. Tutkimus toteutettiin diskursiivisen psykologian menetelmiä hyödyntämällä. Tutkimuksessa haastateltiin viisi opettajaa. Litteraateista analysoitiin sitä, millaisia subjektipositioita lapsille rakentuu ja millaisena osallisuus näyttäytyy näiden subjektipositioiden sisällä. Yhteensä 15 opettajaa vastasi avoimeen kyselylomakkeeseen internetissä, jonka avulla pyrittiin vahvistamaan tuloksia. Tuloksina saatiin viisi erilaista subjektipositiota. Tavallisen koululaisen subjektipositiossa lapsesta luotiin aktiivista subjektia, joka osallistuu toimintaan. Sivustaseuraavan koululaisen subjektipositiossa lapsi rakentui passiivisena objektina, jota täytyi osallistaa toimintaan. Kommunikaatioon pyrkivälle koululaiselle rakentui aktiivisen subjektin positio, jonka osallisuutta haittasi puheen tuottamisen haasteet. Kieltäytyvän koululaisen subjektipositiossa lapsi nähtiin aktiivisena subjektina, joka kuitenkin omasta tahdostaan kieltäytyi osallistumasta toimintaan. Myöskään ulkopuolisen koululaisen subjektipositiossa osallisuus ei toteudu, mutta siinä lapselle rakentuu passiivisen objektin positio. Tutkimus osoitti, että selektiivisesti mutististen lasten osallisuus koulussa toteutuu heikosti. Ainoastaan tavallisen koululaisen subjektipositiossa täyttyi osallisuuden määritelmän kriteerit. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten tukea tarvitsevien lasten osallisuutta koulussa voitaisiin tukea.