Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Paatunut, parantumaton, jumalaton : Malin Matsdotter Ruotsin suurten noitavainojen ajan yhteiskunnallisten ihanteiden vastakohtana

QR-koodi

Paatunut, parantumaton, jumalaton : Malin Matsdotter Ruotsin suurten noitavainojen ajan yhteiskunnallisten ihanteiden vastakohtana

Tässä tutkielmassa käsitellään suurten noitavainojen ajan Ruotsissa vallinnutta mentaliteettia Tukholmassa vuonna 1676 noitana poltetun Malin Matsdotterin poikkeuksellisen elämänkohtalon kautta. Malin oli ainoa 1600-luvun loppupuolen suurten noitavainojen aikana noituudesta kuolemaan tuomittu, jonka kohtalona oli joutua elävältä poltetuksi. Tutkielmassa etsin vastauksia siihen, miksi 250-300:n vainojen aikana kuolemaan tuomitun joukosta juuri Malinia pidettiin niin paatuneena ja parantumattomana, että hänet päätettiin polttaa elävältä, ja mitä se kertoo tutkimusaikakauden mentaliteetista. Vastakohdiksi tutkielmassa asettuvat Malin ja hänen epäsovinnainen perheensä sekä esivaltaa edustava Tukholman noituuskomissio, joka tutki Maliniin kohdistuneet noituussyytökset ja tuomitsi hänet kuolemaan.

Äidinkielenään suomea puhunut Malin oli nuorena muuttanut Tukholmaan Pohjanmaalta nykyisen Suomen alueelta. Noitavainojen aikaan 60-vuotias Malin asui Tukholman Mariabergissä ja elätti itsensä toimimalla kätilönä ja pitämällä yleistä saunaa. Hänellä oli kaksi tytärtä, jotka molemmat syyttivät omaa äitiään noituuden harjoittamisesta. Malinin välit sekä tyttäriinsä, aviomieheensä että naapureihinsa olivat riitaisat, mikä rikkoi ajan ihanteita perheen ja yhteisön sisäisestä harmoniasta. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli aiemmin teloitettu eläimeen sekaantumisesta tuomittuna.

Lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty Tukholman noituuskomission pöytäkirjoja, jotka ovat digitoituina saatavilla Riksarkivetin verkkosivuilla. Noituuskomission pöytäkirjat ovat tuomiokirjoja, ja tutkielma asettuu siten tuomiokirjatutkimuksen kenttään. Digitoitua lähdeaineistoa käsitellään myös arkistonhallinnallisesta näkökulmasta, ja vertaillaan Ruotsin Riksarkivetin ja Suomen Kansallisarkiston digitaalisten arkistojen käytettävyyttä sekä digitointitoiminnassa tehtyjä erilaisia ratkaisuja.

Tutkielman aihetta lähestytään mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Mikrohistoriallisen tutkimusotteen avulla voidaan yksittäistäkin elämänkohtaloa tarkastelemalla tehdä näkyviksi yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja ihanteita, jotka muuten jäisivät piiloon. Malinin epäharmonista perhettä vasten peilaamalla tulee näkyväksi se, mitä puhdasoppisuuden ajan Ruotsissa pidettiin hyvänä ja oikeana ja mitä taas huonona ja syntisenä elämäntapana. Kristinoppia huonosti tuntevana, karkeakielisenä ja riitaisana, yhteiskunnan marginaalissa eläneenä vanhana naisena Malin ei täyttänyt aikakauden ihanteita kunnollisesta, nöyrästä, sopuisasta ja Jumalaa pelkäävästä alamaisesta. Noituuskomission silmissä Malinista teki erityisen syntisen ja paatuneen myös se, että hänen uskottiin vievän omia tyttäriään noitasapattiin sekä se, että hän kieltäytyi tunnustamasta olevansa noita.

Tallennettuna: