Hevosavusteisessa kuntoutuksessa vuorovaikutus on merkittävä osa toimintaa. Kuntoutumisprosessissa vuorovaikutuksella voidaan tukea kuntoutujaa tunnistamaan toimintakykynsä edellytyksiä, soveltamaan niitä omaan arkeensa ja löytämään myös uusia mahdollisuuksia. Hevosavusteisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vielä niukasti tutkimustietoa. Etenkin ymmärrystä kuntoutujan näkökulmasta tarvitaan lisää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys hevosavusteisen kuntoutuksen vuorovaikutuksella on kuntoutujalle. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntoutujien kokemuksia ja merkityksiä vuorovaikutuksesta.

Tutkimuksen aineisto on osa Kelan rahoittamaa Jyväskylän yliopiston Ratsastusterapia – vaikuttavuus ja merkitykset – tutkimushanketta. Tutkimusaineisto kerättiin elo-marraskuussa 2016 avoimilla yksilöhaastatteluilla. Tutkittavia oli yhteensä kymmenen (n=10), joista seitsemän oli osallistunut ratsastusterapiaan ja kolme sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Kuusi tutkittavista oli lapsia ja neljä aikuista. Itseraportoituja syitä hevosavusteiseen kuntoutukseen osallistumiseen olivat muun muassa etenevät keskushermostosairaudet, masennustilat, tarkkaavaisuushäiriöt tai haasteet perhetilanteissa. Haastattelutallenteet litteroitiin (219 A4 sivua) ja analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenologisella Spiegelbergin merkitysanalyysilla. Analyysissa jokaisesta haastattelusta poimittiin yksilöllisesti merkitysyksiköt, jotka yhdistettiin merkityskokonaisuuksiksi ja -verkostoiksi. Lopuksi kymmenen haastattelun merkitysverkostot yhdistettiin yhteiseksi synteesiksi.

Tutkimuksen tuloksena vuorovaikutus ilmeni kuntoutujalle monitasoisina suhteina itseen, hevoseen, terapeuttiin tai ohjaajaan sekä talliyhteisöön. Analyysissa muodostui seitsemän merkityskokonaisuutta, jotka olivat olennaisia kuntoutujalle vuorovaikutuksessa: Luottamus, Läheinen hevonen, Tunteiden peili, Innostava ratsastus, Pystyvyyden tunne, Kuntoutujalähtöisyys ja Yhdistävä kokemus. Tuloksena saadun merkitysverkoston sisällä on lisäksi kolme kehää, jotka kuvaavat vuorovaikutuksen merkitystä kuntoutujalle kuntoutumisen prosessissa: 1) Tunnistamisen kehä, 2) Tuetun toimijuuden kehä ja 3) Voimaantumisen kehä.

Vuorovaikutus merkitsee kuntoutujalle hevosavusteisessa kuntoutuksessa tukea, joka mahdollistaa kuntoutujalähtöisen itsensä kehittämisen prosessin. Tärkeää on vuorovaikutuksen voimaannuttava vaikutus ja kuntoutujan tukeminen toimijuuteen omassa kuntoutumisessaan. Kuntoutujat kokivat olennaisena kumppanuussuhteen, jossa toteutuu luonteva dialogi, yhteinen ymmärrys ja hyväksyntä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös yleisemmin kuntoutuksen kentällä ja tulla paremmin tietoiseksi vuorovaikutuksen merkityksistä kuntoutujalle kuntoutumisprosessissa.