Tutkielmassa selvitetään, kuinka suomalaisissa sanomalehdissä uutisoidaan muuntogeenisistä elintarvikkeista, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia niiden kerrotaan sisältävän. Lainsäädännön, tiedeyhteisöjen sekä kuluttajien suhtautuminen muuntogeenisiin elintarvikkeisiin on ollut Suomessa melko kielteistä. 2010-luvun aikana saavutetut geeniteknologian edistysaskeleet ovat kuitenkin muovanneet näitä mielipiteitä myönteisemmiksi. Nykyisin lainsäädännön nähdäänkin etenkin tutkimusaineistossa tarvitsevan pikaista uudistusta uusien innovaatioiden käyttöön saamiseksi. Tutkielman aineistoksi on valittu 26 suomalaisissa sanomalehdissä julkaistua artikkelia vuosilta 2017-2019. Suurin osa artikkeleista on julkaistu Helsingin Sanomissa sekä Maaseudun Tulevaisuudessa, mutta joukossa on myös yksittäisiä artikkeleita pienempilevikkisistä sanomalehdistä. Tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset artikkelit on valittu Epress-palvelusta järjestelmällisesti hakien erilaisilla hakusanoilla. Aineistoa on analysoitu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Menetelmä perustuu artikkeleista löytyvien, toistuvien kategorioiden tunnistamiseen erojen ja yhtäläisyyksien avulla ilman ennalta määrättyjä oletuksia. Tavoitteena on muodostaa ilmiöstä kuvaus, joka on mahdollista liittää laajempaan kontekstiin. Analyysin tuloksena on luotu 4 teemaa, jotka ovat 1) Ympäristö, 2) Talous ja lainsäädäntö, 3) Sosiaalinen ulottuvuus sekä 4) Teknologia. Näiden teemojen avulla artikkeleissa esiintyviä muuntogeenisiin elintarvikkeisiin liitettyjä riskejä ja mahdollisuuksia tutkitaan aihepiireittäin. Ympäristö-teemassa vahvasti esille nousevat erilaiset ominaisuudet, joilla kasveja voidaan sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin. Talous ja lainsäädäntö -teeman keskeisin teesi on EU:n nykyisen gm-lainsäädännön riittämättömyys ja muutoksentarve. Sosiaalinen ulottuvuus on vahvasti sidoksissa edellä mainittuun teemaan, koska muuntogeenisten elintarvikkeiden nähdään etenkin kehittyvissä maissa nostavan elintasoa muun muassa lisäämällä satotasoja, vähentäen maanviljelijöiden työkuormaa ja laskevan kuluttajahintoja. Teknologia-teemassa vertaillaan perinteisiä geenimuuntelun tekniikoita uusiin, täysin uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoaviin teknologian saavutuksiin. Mielenkiintoista on, kuinka teemat kietoutuvat toisiinsa täysin erottamalla tavalla ylettäen lukuisille yhteiskunnan osa-alueille. Yhteistä näillä teemoilla on yllättäen varsin myönteinen suhtautuminen muuntogeenisiin elintarvikkeisiin. Erilaisia jo saavutettuja tuloksia sekä kehitteillä olevia mahdollisuuksia kuvaillaan artikkeleissa monisanaisesti. Mahdollisia riskejä ja uhkakuvia esitellään vain muutamissa artikkeleissa paneutumatta niiden todennäköisyyteen, laajuuteen tai hallintakeinoihin. Johtopäätöksinä pohditaan etenkin artikkeleiden myönteisyyttä, kansalaisten kielteisyyttä sekä näiden vaikutusta toisiinsa. Lisäksi pohditaan paljon kritiikkiä herättäneen EU:n genomiediointilain seurauksia sekä tulevaisuutta.