Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajien ammatinvaihtoprosessin taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja näin lisätä ymmärrystä sekä opettajuudesta että ammatinvaihdosta. Tutkimme käsityksiä opettajan työn rajoista ja vapaudesta sekä näiden käsitysten merkitystä ammatinvaihtokontekstissa tarkastelemalla opettajuudelle annettuja merkityksiä ja työyhteisön opettajuudelle asettamia rajoja. Lähtökohdiltaan hermeneuttis-fenomenografisessa tutkimuksessa haastateltiin seitsemää koulutyön jättänyttä opettajaa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin. Analyysiprosessi noudatti hermeneuttisen kehän periaatteita. Tulostemme mukaan näyttää siltä, että ristiriitaiset käsitykset opettajan autonomiasta aiheuttavat hankausta yhteisössä. Ihanne opettajan työstä yksilöllisenä, vapaana ja riippumattomana voi aiheuttaa hankausta yhteisössä ja toimia pois työntävänä tekijänä valmistellen olosuhteita ammatinvaihtopäätökselle. Toisaalta opettajan työ nähtiin identiteettityön osana, jolloin ammatinvaihto oli luonteva osa urajatkumoa. Tällöin huomio oli uuden työn ja ammatin vetävissä tekijöissä, joiden perään oli luonnollista lähteä tilaisuuden tullen. Tulostemme perusteella opettajien ammatinvaihdon taustatekijänä korostuu yksilöllisyys tai jopa individualismi. Tämän tutkimuksen tuloksia opettajuuskäsitysten ja ammatinvaihdon yhteydestä voidaan hyödyntää työyhteisöjen vuorovaikutuksen ja työkulttuurin kehittämisessä sekä ammatinvaihtoa harkitsevien opettajien tai opiskelijoiden pohdinnan tukena.