Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on laadullisesti tutkia ja selittää mitkä johtajuuden ominaisuudet tai tekijät kohdeorganisaatiossa liitetään hyvään ja huonoon johtajuuteen muutostilanteessa. Sekä selvittää mitkä hyvään johtajuuteen liitettävät ominaisuudet tai tekijät edistävät kohdeorganisaatiossa johtamaan jatkuvaa muutostilannetta. Lisäksi tutkielmassa on tarkoitus verrata, onko organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden niin ylimmän johdon, keskijohdon kuin alaisten välillä erilaisia tai yhteneväisiä käsityksiä johtajuudesta muutostilanteessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on jaettu kahteen eri osaan: teorioihin, jotka voivat selittää hyvää johtajuutta muutostilanteessa sekä teorioihin, jotka mahdollistavat huonon johtajuuden tarkastelun muutostilanteessa. Lisäksi hyvän ja huonon johtajuusteorioiden lopuksi on tehty yhteenvedot, joissa esitellään aikaisempia tutkimuksia hyvästä ja huonosta johtajuudesta muutostilanteessa. Tutkielman aineisto pohjautuu Jyväskylän yliopiston SALP-tutkimusryhmän OP Ryhmälle tehtävään tutkimushankkeeseen. Tutkielmassa käytettävä haastatteluaineisto koostuu 15:sta eri teemahaastattelusta, jotka muodostuvat viiden vuoden ajalta tehdyistä haastatteluista vuosilta 2014-2018. Sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla tutkielman aineistosta oli tunnistettavissa yhdeksän teemaa, jotka liitetään muutostilanteessa sekä hyväksi että huonoksi johtajuuskäsitykseksi. Tuloksisissa oli havaittavissa, että muutostilanteessa hyvään ja huonoon johtajuuteen liitettävillä teemoilla on yhtäläisyyksiä tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyjen johtajuusteorioiden kanssa. Haastateltavien tulkinnoissa korostui eritoten leadership-tyylinen johtaminen, joka saa ihmiset osallistettua muutokseen. Toisin sanoen muutostilanteessa hyväksi johtajuudeksi liitetään työntekijöiden osallistaminen ja tukeminen. Puolestaan muutostilanteessa huonoon johtajuuteen liitetään muun muassa vaikuttamismahdollisuuksien ja autenttisuuden puuttuminen.