Visuaalinen materiaali on tärkeä osa etnografista tutkimusta ja tiedon tuottamista, mutta visuaalisen aineiston kerääminen etnografisin kenttätyömenetelmin ei ole yksiselitteistä. Mikä on visuaalisen etnografian merkitys etnologisessa tutkimuksessa ja mikä ohjaa visuaalisen aineiston keräämistä ja tuottamista? Millä tavalla videokameran käyttö kenttätyössä vaikuttaa kerätyn tiedon luonteeseen ja luotettavuuteen? Lähestymme aihetta kahden eri Länsi-Afrikassa toteutetun kenttätutkimuksen kautta ja kahdesta eri näkökulmasta: malilainen visuaaliantropologi keräämässä videoaineistoa etnografisia dokumenttifilmejä varten malilaisissa yhteisökouluissa ja suomalainen etnologi keräämässä haastatteluaineistoa videokameraa apuna käyttäen kamerunilaisilla toreilla. Tarkastelemme sitä, miten tutkija kuvaajana, tutkimusympäristö ja kulttuurinen konteksti vaikuttavat kenttätutkimukseen. Millä tavalla videokameran käyttö tutkimuksessa eroaa paikallisen tutkijan tai ulkomaalaisen tutkijan käyttäminä ja mitä eettisiä kysymyksiä tulee ottaa huomioon? Millä tavalla aineiston käyttötarkoitus (tutkimusmateriaalina käyttö tai etnografisen dokumentin editointi videoaineistosta) ohjaa visuaalisen materiaalin keräystä? Käsittelemme näitä kysymyksiä kenttätöidemme kautta ja pohdimme videomateriaalin keräämiseen ja visuaalisen materiaalin tuottamiseen liittyviä metodologisia haasteita.