Pro gradun tavoitteena oli tutkia Islannin toimintaa hyvinvointivaltiona vuoden 2007 finanssikriisin ja sen jälkeisten vuosien aikana. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: Miten Islanti toimi hyvinvointivaltion näkökulmasta talouskriisin aikana ja sen jälkeen? Näkyivätkö Islannin toimenpiteet yhteiskunnan tukemiseksi talouskriisin aikana tai sen jälkeen?

Islannin taloudellinen tilanne huonontui äkisti 2007 vuonna, kun taloudellinen sektori menetti tasapainonsa ja Islannin valtion täytyi ryhtyä toimiin sen pelastamiseksi. Tilanne toi uusia haasteita Islannin kansalaisille, julkiseen rahoitukseen, työtilanteeseen ja Pohjoismaisen hyvinvointivaltion julkisiin palveluihin. Työssä käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä Islannin tilanteen tutkimiseen 2007-2017 ajanjakson aikana. Tutkimukseen käytetyt tilastot on koottu Islannin tilastotieteenkeskuksesta sekä Eurostatista.

Islannin julkisia palveluja tutkittiin valtion kulujen sekä terveydenhoidon henkilökunnan ja potilaiden määrän suhteen. Työssä tutkittiin myös työttömien ja työssäkäyvien ihmisten määriä ikäryhmien, sukupuolen ja kokonaismäärän vuosittaisten lukujen mukaisesti. Tällä tavoin tutkimus antaa laajan pohjan työtilanteeseen ja siten ihmisten hyvinvoinnin tutkimiseen sekä siihen kysymykseen, miten tilanne on parantunut vuosien 2007-2017 aikana.

Hyvinvointivaltiona Islanti on onnistunut pitämään julkisen sektorinsa hyvällä tasolla taloudellisesti vaikeista vuosista huolimatta. Vaikka julkisen sektorin kulut kasvoivat finanssikriisin aikana, työttömyys on pysynyt kohtuullisissa luvuissa ja sittemmin laskenut. Julkinen taloustilanne on parantunut tulojen ja BKT:n kasvun myötä. Islanti on kyennyt pitämään kiinni julkisesta terveydenhuollosta, lastenhoidosta sekä eläkkeistä. Tällä on ollut suuri merkitys koko kansan hyvinvoinnin kannalta.