Tutkielma on vertaileva tutkimus suomalaisista ja irlantilaisista mytologioista sekä sen niiden eri aspekteista kuten jumaluuksista ja uskomuksista esihistoriallisella ajalla ennen kristinuskon ja kirjoitustaidon saapumista. Analyysin tekemisessä on verrattu myös muinaisia jumaluuksia C.G. Jungin mytologisiin arkkityyppeihin ja tehty päätelmiä niiden esiintymisestä näissä eri mytologioissa. Tutkimusmateriaaleina on käytetty vanhoja tekstejä kuten Suomen osalta Kalevalaa ja Irlannin osalta the Book of Invasions-käsikirjoitusta 1150-luvulta, sekä uudempia kertomuksia vanhoista jumalista. Myös historian ja kansantieteen tutkimuksia on käytetty lähteinä. Molempien maiden fyysistä ja kulttuurista ympäristöä ja niiden synnyttämiä myyttejä sekä jumalolentoja on verrattu keskenään analyysin tekemiseksi yhdistävistä ja eriyttävistä piirteistä.

Tutkielman aihe on valittu, jotta saataisiin ensinnä pohjatietoa näiden kahden eri maantieteellisesti ja kulttuurillisesti erillisen yhteiskunnan mytologisesta ja uskonnollisesta perinteestä ja toisaalta siitä, kuinka paljon ne muistuttavast toisiaan edellämainituista eroista huolimatta. Tavoite oli myös heijastaa mahdollisia universaaleja arkkityyppejä Suomen ja Irlannin eri jumalolentoja koskien, ja analysoida kuinka eri yhteiskunnat ovat mahdollisesti vaikuttaneet niihin. Vastaavaa tutkielmaa ei myöskään ollut aiemmin tehty.

Analyysin tulokset tukivat alustavaa käsitystä erilaisten ilmasto-ja kulttuuriolojen vaikutusta myytteihin ja jumaliin, vaikka samoja, melkein universaaleja arkkityyppejä ja myyttejä löytyy molemmista mytologioista (esimerkiksi ukkosenjumala sekä hedelmälliset äitijumaluudet). Suomessa on metsästäjä-keräilijä-yhteiskunnan ja sen jälkeisen maanviljelyskulttuurin seurauksena muodostunut luonnon ja sen ilmiöihin perustuva myyttirakenne. Irlannin mytologiassa korostui sitä vastoin erittäin voimakkaasti sotilasyhteiskunnan arvot. Suomen myytillisestä kirjallisuudesta puuttuu varsinainen jumalten sota ja sodan kultti, joka näyttääkin olevan ratkaisevin ero näiden yhteiskuntien välillä. Myös Jungin arkkityypit näyttäisivät noudattavan tätä linjaa, vaikka myös suomalaisissa ja irlantilaisissa myyteissä ja sen traditioissa toistuvatkin useasti samat myytit ja teemat, jotka ovat olleet olemassa lähes joka puolella maailmaa. Ihmisyys siis tuntuisi muistuttavan itseään universaalisti myös tämän tutkielman pohjalta.