Naiset rockmusiikin kentällä yhdistetään useimmiten fanin tai korkeintaan laulajan rooliin. Naisista rockmusiikin instrumentalisteina on sen sijaan kirjoitettu hyvin vähän. Tutkimusta Suomessa aiheesta on tehnyt muun muassa Jaana Lähteenmaa (1989) ja Jarna Knuuttila (1997). Rockmusiikin sukupuolittuneisuudesta on tehty tutkimusta myös ulkomailla. Tässä tutkimuksessa keskityttiin naispuolisten instrumentalistien asemaan ja kokemuksiin Suomessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia naisia rock instrumentin soittajina, ja niitä tekijöitä miksi naiset näyttäytyvät edelleen rockmuusikoissa vähemmistönä. Tutkimus rajattiin perinteisiin rocksoittimiin: kitara, rummut ja basso. Tarkoituksena oli myös saada aikaan ajallista vertailua siitä, miten naispuolisten instrumentalistien asema Suomessa on muuttunut usean vuosikymmenen aikana, vai onko se muuttunut ollenkaan. Vastausta haettiin vertailemalla soittajien määrää ja heidän omia kokemuksiaan aiemman tutkimuksen esittämiin tuloksiin.

Tutkielmassa toistettiin Lähteenmaan (1989) tutkimusasetelma, sitä kuitenkin soveltaen ja päivittäen. Monimenetelmätutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Aineistona toimi Muusikoiden.net sivuston ”Wanted” -palsta, josta saatiin tietoa siitä, kuinka moni erilaisiin rockmusiikin yhtyeisiin hakevista soittajista on naisia. Määrällistä aineistoa kerättiin myös Kaustisen musiikkilukiosta, jonka valmistuneiden oppilaiden sukupuolijakaumaa eri instrumenttien opiskeluun tarkasteltiin osana tutkimusta. Tämän lisäksi toteutettiin kuusi teemahaastattelua, jossa haastateltavina oli naisia, jotka soittivat harrastelijatason rockbändeissä rockinstrumenttia. Haastateltavat löytyivät Girls Rock! Finland-yhdistyksen kautta.

Tutkimuksen tuloksien perusteella selvisi, että rockmusiikin sukupuolittuneisuus ja naisia rockmusiikin kentällä rajoittavat tekijät eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka muutoksia onkin tapahtunut. Määrällinen aineisto osoitti, että naiset soittavat edelleen miehiä vähemmän rockinstrumentteja. Haastattelujen perusteella naisia rockinsoittoharrastuksessa rajoittivat esimerkiksi rockin miehiset perinteet ja esikuvien puute, soittimien sukupuolittuminen, seksismi ja naisten taitojen vähättely, median luoma naiskuva, äitiys, huono itsetunto ja motivaation puute sekä koulutuksen ja kasvatuksen rajoittavuus. Naisten rockin soittoa edistävinä tekijöinä puolestaan havaittiin genreen ja musiikkiin liittyviä tekijöitä, feminismi ja naisesikuvat, yhteiskunnalliset muutokset sekä kannustava perhe ja kouluympäristö. Saatujen tulosten avulla voitaisiin kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka edelleen vaikuttavat siihen, että naiset ovat vähemmistönä rockmusiikin instrumentalisteina, ja näin mahdollisesti vähentää näiden tekijöiden vaikutusta.