Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millainen musiikkimaailma Tampereen bluesskene on ja miten blues Tampereella rakentuu. Tavoitteena oli tuoda näkyville bluesskenessä ilmeneviä jaettuja konventioita ja arvoja sekä niiden toisintumista keikkatilanteissa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös bluesiin liitettyjä merkityksiä sekä bluesin yleistä tilannetta Suomessa. Tutkimus asettuu sosiaalisen interaktioteorian laajempaan teoreettiseen viitekehykseen ja tutkimusaihetta lähestyttiin Howard Beckerin (1982) muodostaman taidemaailma-käsitteen sekä sen pohjalta muodostetun musiikkimaailma-käsitteen avulla (Martin 1995; Finnegan 1989). Lisäksi skene-käsitettä hyödynnettiin tutkimuksessa analyyttisenä mallina. Tutkimus toteutettiin etnografisen menetelmän avulla. Tutkimusaineisto kerättiin kenttäjaksolla, joka sijoittui Tampereelle neljään eri bluestapahtumaan vuoden 2016 aikana. Tutkimuksessa selvisi, että Tampereella bluesmusiikin ympärille rakentunut musiikkimaailma koostuu aktiivisista toimijoista, joiden yhdessä säädetty työnjako säätelee toimintaa. Skene sisältää aineksia paikallisesta ja ylipaikallisesta skenestä ja bluesin monipuolisuus on Tampereella keskeisessä asemassa. Tyylilajien kirjoa ylläpidetään Tampereella tietoisesti ja bluesin voidaan nähdä rakentuvan Tampereella sosiaalisesti, yhteistyössä tuotettuna. Tampereen bluesskenessä ilmenevät tärkeimmät konventiot liittyvät interaktioon, sosiaalisiin tilanteisiin ja tarinankerrontaan. Interaktion merkitys bluesmusiikin esittämisessä korostuu tutkimustuloksissa, mikä näkyi kenttäjaksolle sijoittuneilla keikoilla sekä haastateltavien kertomuksissa. Interaktion onnistuminen vaikutti kokonaisuutena siihen, miten musiikin sisältö tulkittiin j kuinka onnistuneeksi keikkatilanne lopulta koettiin. Bluesmusiikin tilanteen koetaan parantuneen viime vuosien aikana sekä paikallisesti Tampereella että Suomen tasolla. Uudenlaisen verkostoitumisen vuoksi blueskentällä kuvattiin tiivistymistä, mikä näkyy huononlaisen kilpailun vähentymisenä ja lisääntyneenä yhteistyönä kentän toimijoiden kesken. Erilaisten bluesmusiikkiyhdistysten toimintaa pidetään yleisesti tärkeänä. Bluesmusiikkia on tutkittu Suomessa verrattain vähän ja lisätutkimukselle on selvä tarve.