Tässä tutkimuksessa käsitellään Opettaja-lehdessä esitettyjä näkemyksiä peruskoulusta vuoden 1974 alusta vuoden 1979 loppuun. Peruskoulujärjestelmään oli tutkimusaikana vasta alettu siirtymään, joten peruskoulu oli vielä melko uusi asia. Tutkimustehtävään paneudutaan etsimällä aineistosta peruskoulusta löydettyjä positiivisia ja negatiivisia puolia sekä peruskouluun esitettyjä muutosehdotuksia. Tutkimus on toteutettu käymällä läpi tutkimusajan Opettaja-lehdet ja kirjaamalla ylös peruskouluun liittyvät aiheet, mielipiteet ja näkökulmat. Nämä on jaoteltu yhdeksään teemaan, joihin liittyviä aiheita aineistosta nousi eniten esille. Tutkimusmetodeina toimivat kvalitatiivinen sisällönanalyysi ja teemoittelu. Aineistosta nousseet teemat, joiden ympärille tutkimus rakentuu ovat peruskoulun uudistumisen, hallinto, opetussuunnitelma ja pedagogiikka, kehitysaskeleet ja säästötoimenpiteet, opetusjärjestelyt, erityisopetus, politiikka, työrauha ja opettajan asema. Peruskouluun siirtyminen oli sujunut useimmissa kunnissa ilman ongelmia. Peruskoulun suunnittelijoiden ajateltiin olevan liian kaukana koulun todellisuudesta. Kouluhallinto paisui peruskoulun myötä, eikä sen katsottu tukevan paikallista omaleimaisuutta. Byrokratia lisääntyi. Opetussuunnitelmaa pidettiin liian laajana ja teoreettisena. Sen ydinsisällöt haluttiin selvittää. Opettajien koulutusta toivottiin lisättävän. Peruskoulumenoista säästettiin eri toimin ja säästöjä vastustettiin. Kouluun haluttiin rauhaa muutoksilta. Opetusryhmät koettiin suuriksi. Valinnaisaineiden vähentämisen uskottiin vievän oppilailta yksilöllisyyden mahdollisuuksia. Tasokursseja vastustettiin tasa-arvon perusteella ja kannatettiin yksilöllisyyteen perustuen. Erityisopetus koki muutoksia. Politiikka oli tullut kouluun. Se koettiin opettavaisena, mutta myös työrauhaa heikentävänä. Opettajien työmäärä kasvoi.