Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, eroavatko eri oppimisvaikeuden alaryhmiin (lukivaikeus [LV], matematiikan vaikeus [MV], tarkkaavuushäiriö [TH]) kuuluvien lasten suoritusajat ja virheiden lukumäärät sukupuolittain toisistaan oppimisvaikeusryhmien sisällä prosessointinopeutta vaativissa kielellisissä ja ei-kielellisissä neuropsykologisissa testeissä. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin suoriutumista Nopean sarjallisen nimeämisen testin osatehtävissä (AN, OC, RAS) selittää Merkkikokeella arvioitu ei-kielellinen prosessointinopeus eri alaryhmissä, kun sukupuoli on huomioitu. Tutkittavina oli 853 lasta (poikia n = 565, tyttöjä n = 288), jotka olivat iältään 7–15,5-vuotiaita. Tutkittavat olivat tulleet Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän Perheneuvolan ylläpitämän Lastentutkimusklinikan asiakkaiksi tutkimuksiin oppimisvaikeuksien vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa eri alaryhmiin kuuluvien lasten suoriutumisesta sukupuolittain prosessointinopeutta mittaavissa kielellisissä ja ei-kielellisissä neuropsykologisissa testeissä. Lasten suoriutumista kielellistä prosessointinopeutta vaativassa tehtävässä mitattiin Nopean sarjallisen nimeämisen testillä (RAN) ja ei-kielellistä prosessointinopeutta WISCin Merkkikoe-tehtävällä. RANin kolmen tehtävätyypin (AN, OC, RAS) suoritusaikoja ja virheitä sekä WISCin Merkkikokeen suoritusaikoja oppimisvaikeusryhmissä sukupuolittain tarkasteltiin ANOVAlla. Prosessointinopeuden selitysosuutta RANin eri osatehtävissä Merkkikokeella arvioituna tarkasteltiin ensin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja tarkemmat tarkastelut suoritettiin ANCOVAlla. Tutkimuksessa havaittiin, että pojat suoriutuivat tyttöjä hitaammin OC-tehtävässä ja Merkkikokeessa oppimisvaikeusryhmästä riippumatta. RAS-tehtävässä poikien hitaus tuli esiin etenkin LV- ja MV-ryhmissä. RANin virheiden osalta LV-ryhmän tytöt tekivät hieman muita enemmän virheitä OC- ja RAS-tehtävissä pysyen kuitenkin ikätasolla virheiden määrässä. Merkkikokeella arvioidulla ei-kielellisellä prosessointinopeudella oli yhteys RANin eri osatehtävissä suoriutumiseen, mutta vain LV- ja MV-ryhmissä. Sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, miten paljon Merkkikoe selitti RAN-osatehtävissä suoriutumista. Ei-kielellisellä prosessointinopeudella oli siis vaikutusta RANin osatehtävissä suoriutumiseen, mutta vain LV- ja MV-ryhmissä. Kokonaisuudessaan ei-kielellisen prosessointinopeuden osuus RAN-osatehtävissä suoriutumisessa jäi kuitenkin pieneksi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että prosessointinopeuden tehtävissä suoriutumisessa on sukupuolten välisiä eroja siten, että pojat ovat tyttöjä hitaampia, mutta tytöt tekevät poikia enemmän virheitä. Ei-kielellisellä prosessointinopeudella on myös vaikutusta RANin osatehtävissä suoriutumiseen LV- ja MV-ryhmissä. Jatkotutkimusta tarvitaan esille tulleista sukupuolieroista, kielellisten taitojen osuudesta matematiikan vaikeuksissa sekä ADHD:n alaryhmien suoriutumiseroista oppimisvaikeusryhmissä.