Vaikka PISA (Programme for International Student Assessment) onkin hyvin tunnettu ja paljon poliittista, taloudellista ja yleistä mielenkiintoa herättävä tutkimusohjelma, tutkimus PISA-lukemisessa menestymiseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, mitä PISA-lukeminen ennustaa, on vähäistä. Tässä tutkimuksessa PISA-lukemisessa menestymistä 15-vuotiaana ennustettiin lukusujuvuudella ja kaksi vuotta aiemmin arvioidulla lukemiseen liittyvällä motivaatiolla. Lukemiseen liittyvä motivaatio koostui lukemisen arvostuksesta, joka sisälsi kiinnostusarvon, tärkeysarvon ja hyötyarvon, sekä lukemisen oppijaminäkuvasta. Lisäksi tutkittiin, ennustaako PISA-lukeminen yhteiskuntaan osallistumista 20-vuotiaana, ja toimiiko PISA-lukeminen välittävänä mekanismina (mediaattorina) lukusujuvuuden ja lukemiseen liittyvän motivaation ja yhteiskuntaan osallistumisen välillä. Yhteiskuntaan osallistuminen operationalisoitiin opiskelua ja työntekoa koskevalla statuksella, siihen sitoutumisella sekä tulevaisuuden koulutusennakoinneilla. Tämä tutkimus on osa Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD) -tutkimusprojektia, ja tutkimuksen osallistujat ovat edustava otos suomalaisia oppilaita. Tulosten mukaan sekä lukusujuvuus että lukemiseen liittyvä motivaatio olivat merkitseviä selittäjiä PISA-lukemisessa menestymiselle selittäen 24 % varianssista. Mitä motivoituneempi oppilas oli lukemaan ja mitä sujuvampaa lukeminen oli 13-vuotiaana, sitä paremmin hän menestyi PISA-lukemisessa 15-vuotiaana. Lukemiseen liittyvän motivaation mittareista vain lukemisen oppijaminäkuva sekä lukemisen kiinnostusarvo olivat merkitseviä selittäjiä, kun taas lukemisen tärkeysarvo ja hyötyarvo eivät. PISA-lukeminen ennusti joitakin yhteiskuntaan osallistumista kuvaavia tekijöitä. Se ennusti opiskelua ja työntekoa koskevaa statusta sekä tulevaisuuden koulutusennakointeja, mutta ei sitoutumista. Mitä korkeammat pisteet oppilas sai PISA-lukemisessa, sitä todennäköisemmin hän oli opiskelija ja sitä korkeammat tulevaisuuden odotukset hänellä oli koulutuksen suhteen 20-vuotiaana. Lukusujuvuuden ja lukemiseen liittyvän motivaation vaikutusta yhteiskuntaan osallistumiseen tutkittiin mediaattorimallilla, jossa tulevaisuuden koulutusennakoinnit kuvasivat yhteiskuntaan osallistumista. Lukusujuvuus ennusti tulevaisuuden koulutusennakointeja sekä suoralla yhteydellä että kokonaisvaikutukseltaan. Lukemiseen liittyvästä motivaatiosta lukemisen oppijaminäkuva ja kiinnostusarvo ennustivat tulevaisuuden koulutusennakointeja kokonaisvaikutukseltaan, mutta suora yhteys tai yhteys PISA-lukemisen kautta ei ollut merkitsevä. PISA-lukeminen ei siis toiminut mediaattorina lukusujuvuuden ja lukemiseen liittyvän motivaation ja koulutusennakointien välillä. Lukusujuvuuden ja lukemiseen liittyvän motivaation yhteyttä tutkittiin opiskelua ja työtä koskevaan statukseen multinominaalisella regressioanalyysilla. Lukusujuvuus selitti noin 8 % ja lukemiseen liittyvät motivaatiotekijät kukin noin 4–5 % opiskelua ja työtä koskevan statuksen varianssista. Sujuvampien lukijoiden ja korkeamman lukemiseen liittyvän motivaation omaavien oli todennäköisempää olla opiskelija kuin kuulua muihin opiskelua ja työtä koskeviin statusluokkiin 20-vuotiaana. Työssäkäyvät ja varusmiehet eivät eronneet merkitsevästi NEET (currently not in employment, education, or training) -ryhmästä. Lukusujuvuus ja lukemiseen liittyvä motivaatio eivät ennustaneet sitoutumista merkitsevästi. Tämä tutkimus antaa arvokasta lisätietoa PISA-lukemisessa menestymiseen vaikuttaviin ja sen ennustaviin tekijöihin. Tutkimus osoittaa lukusujuvuuden ja lukemiseen liittyvän motivaation 13-vuotiaana ennustavan PISA-lukemisessa menestymistä 15-vuotiaana, todennäköisyyttä olla opiskelija ja tulevaisuuden koulutusennakointeja 20-vuotiaana, joten lukusujuvuuden ja lukemiseen liittyvän motivaation vahvistaminen koulussa on kannattavaa. Tulosten mukaan PISA-lukeminen on yhteydessä koulutukselliseen tulevaisuuteen ennustaen todennäköisyyttä olla opiskelija ja tulevaisuuden koulutusennakointeja 20-vuotiaana. Tämä tutkimus ei tue PISA-lukemisen roolia laajempana yhteiskuntaan osallistumisen ennustajana. Tutkimus tällä alalla on kuitenkin vähäistä, ja enemmän tutkimusta tarvitaan tarkentamaan PISA-lukemisen roolia nuorten elämässä ympäri maailman.