Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yläkoulun opettajien ja oppilaiden näkemyksiä paikallisesta päihdetilanteesta ja päihdeopetuksesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu sosiologiseen teoriaan yhteiskunnan siirtymisestä moderniteetista myöhäismoderniteettiin. Murroksen aiheuttamat muutokset tiedon luonteessa sekä yksilön kasvaneena vapautena määrittää omat arvonsa ja elämäntapansa näkyvät myös päihteiden käytössä ja aiheuttavat siten muutospaineita koulussa annettavalle päihdeopetukselle. Koko maata koskevan yhtenäisen strategian sijaan päihdeopetuksessa tulisi keskittyä oppilasryhmästä ja paikallisesta tilanteesta nouseviin tarpeisiin. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja ryhmäkeskusteluilla. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelemalla. Tutkimuksen tuloksina on, että opettajien ja oppilaiden näkemykset paikallisesta päihdetilanteesta vastaavat hyvin toisiaan. Oppilaiden ja opettajien näkemysten mukaan päihdeopetus keskittyy välittämään oppilaille perustiedot päihteistä. Oppilaat saavat koulun ohella eniten tietoa päihteistä internetistä. Johtopäätöksinä on, että opettajat huomioivat paikallista päihdetilannetta vähän päihdeopetuksessaan, joka keskittyy antamaan perustiedot päihteistä. Oppilasryhmä ohjaa etenkin päihdeopetuksessa käytettyjen menetelmien valintaa. Oppilaiden näkemyksissä päihteistä tai niiden käyttäjistä ei ilmene myöhäismodernia mentaliteettia. Oppilaiden internetissä kohtaama tieto päihteistä ei ole ristiriidassa päihdeopetuksessa opettavan tiedon kanssa ja voi olla vaikutukseltaan ennaltaehkäisevää. Tiedon sijaan internet haastaakin päihdeopetuksessa käytettävät menetelmät.