Tutkimuksen tehtävänä on selvittää millaisia kokemuksia kuulevilla nuorilla, joiden vanhemmat ovat kuuroja ja viittomakielisiä, on kahden kulttuurin kohtaamisesta. Lisäksi on tarkoitus selvittää millainen viittomakielen taito heillä omasta mielestään on ja vaikuttaako kieli ja kulttuuri heidän sosiaalisiin suhteisiin.

Kuurojen vanhempien kuulevat lapset ovat useimmiten kaksikielisiä. Vanhemmiltaan he oppivat viittomakielen ja ympäristön kautta puhutun kielen. He elävät samanaikaisesti kahdessa kulttuurissa, kuurojen kulttuurissa ja kuulevien kulttuurissa. Teoriapohjassa esitellään kuurouteen, viittomakielisyyteen ja viittomakielen asemaan liittyviä asioita kuurojen vanhempien kuulevien lasten näkökulmasta.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 18–29 -vuotiaat kuulevat nuoret aikuiset. Tutkimuksen aineisto on koottu haastattelemalla neljää henkilöä. Aineiston analysointi menetelmät ovat teemoittelu ja tyypittely.

Tutkimuksessa ilmeni nuorten Coda-aikuisten kokevan kahden kulttuurin kohtaamisen haastatteluhetkellä positiivisena. Heillä ei ollut vaikeuksia määritellä itseään suhteessa kuuleviin tai viittomakielisiin. Haastateltavat kertoivat tarinoita lapsuudestaan ja nuoruudestaan, joita osa heistä oli joutunut työstämään ja käsittelemään aikuisena uudelleen. Tulkkaamiseen liittyvät kertomukset olivat haastateltavien puheissa hyvin suuressa roolissa. Tulkkaamisen tehtävät koettiin ikävänä, mikäli tehtäviä oli ollut paljon eikä asiaan voinut itse vaikuttaa. Osalla heistä oli ikäviä kokemuksia kuulevien suhtautumisesta haastateltavaan tai hänen perheeseensä. Kuurojen yhteisössä heidät otettiin vastaan hyvin. Haastateltavat kokivat viittomakielen ja oman kulttuuritaustan rikkaana ja arvokkaana. Haastateltavien hyvällä viittomakielentaidolla ei ollut yksiselitteistä merkitystä siihen, kuinka he toimivat aikuisena viittomakielisessä yhteisössä tai vaikutusta heidän sosiaalisiin suhteisiin. Tuleville Coda-sukupolville toivottiin, että lapset saisivat olla lapsia ilman aikuisten velvollisuuksia. Haastateltavien määrä oli pieni, eikä tutkimustuloksia voi yleistää. Tutkimustulosten perusteella voidaan pohtia tulisiko aihetta tutkia tarkemmin.