Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja tulkita osallistujien jälkikäteen sanotettuja kokemuksia vuoden 2015 Tavistock-seminaarista. Lisäksi tämän hermeneuttis-fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys Tavistock-seminaarin kaltaisella koulutuksella ja sieltä ammennetuilla kokemuksilla oli tutkittaville niin yksilöllisellä kuin systeemisellä tasolla. Tutkimustuloksista saatavaa tietoa on tarkoitus hyödyntää tulevien Tavistockseminaarien kehittämisessä. Tutkimuksen kontekstina toimi Tavistock-seminaari ja Tavistock-traditio yleisemmin. Osallistujien kokemukset seminaarista muodostivat taas tutkittavan ilmiön. Tutkimuksessa osallistujien kokemuksia kartoitettiin avoimella haastattelulla. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta osallistujaa. Tämän jälkeen haastattelut litteroitiin kirjalliseen muotoon. Seuraavaksi tutkittavien kertomuksista poimitut kokemukset teemoiteltiin eri ryhmiin. Aineiston analyysissä hyödynnettiin hermeneuttisen kehää. Koska kyseessä on hermeneuttis-fenomenologinen tutkimus, niin tutkimus tehtiin aineistolähtöisesti, jolloin esimerkiksi tutkimuskysymykset ja teoreettinen viitekehys tarkentuivat aineiston analyysin edetessä. Tutkimustulokset osoittavat, että Tavistock-seminaarista saadut kokemukset ovat monenkirjavia. Tutkittavien kertomuksista nousi kokemuksina esille erityisesti ammatillinen kasvu, henkilökohtainen muutosprosessi, itsetuntemuksen syveneminen, kokemuksen kokonaisvaltaisuus niin fyysisesti kuin psyykkisesti, toive palvelevasta johtajuudesta sekä kokemus ajan merkityksen paradoksaalisuudesta. Osallistujat kokivat seminaarilla olevan merkitystä niin ammatillisella kuin henkilökohtaisella tasolla sekä yleisemmällä, systeemisellä tasolla. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että Tavistock-seminaari heijastelee monenlaisia ilmiöitä niin yksilöllisellä kuin systeemisellä tasolla. Tulosten perusteella Tavistock-seminaarin kaltaisella koulutuksella voidaan nähdä olevan oma merkittävä paikkansa erilaisten ammatilliseen kasvuun, johtamiseen, ryhmä- ja organisaatiodynamiikkaan sekä yleisemmin työelämään liittyvien ilmiöiden ja haasteiden esiintuojana. Tuloksia voidaan myös hyödyntää tulevaisuuden Tavistock-seminaarien kehittämisessä. Jatkossa olisi mielenkiintoista saada lisää tutkimustietoa pitkittäistutkimuksen omaisesti osallistujien kokemuksista seminaarista. Lisäksi tutkimustulokset toivat esille esimerkiksi tunteiden merkityksen työelämässä, ja sen, että se on hyvin vähän tutkittu aihe, vaikka tunteet ja työelämä ovatkit jatkuvasti puheenaiheina. Lisäksi tulokset osoittivat toiveen palvelevalle johtajuudelle, mikä on eräänlainen tällä hetkellä pinnalla olevan monikollisen tai jaetun johtajuuden haastaja.