Sukupuolentutkimuksen oppiaine tuli osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää 1980-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alettiin myös julkaista ensimmäisiä tieteenalarajojen ylittäviä feministisiä tutkimuksia. Viestintätieteiden parissa näitä feministisiä tutkimuksia alkoi ilmestyä Tiedotustutkimus-lehdessä, jota julkaistiin tuolla nimellä 1978–2008. Tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia feministisiä tiedonintressejä ja epistemologioita Tiedotustutkimuksessa tuotiin vuosina 1978–2008 esille. Tutkielmaa varten on lähiluettu Tiedotustutkimus-lehden 30 vuosikertaa. Yhteensä 469 artikkelitekstistä 55 täytti feministisen tutkimusotteen vaatimukset. 55 feministisestä tutkimusartikkelista yhdeksässä käsiteltiin feministisiä tiedonteorioita. Aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin etsittiin vastauksia siihen, millaista feminististä tutkimusta lehdessä on ylipäätään julkaistu ja kuinka feministiset epistemologiat kirjoitettiin sisään osaksi yhteiskuntatieteellistä viestinnäntutkimuksen perinnettä. Teoriaohjaavan analyysin pohjana käytettiin feminististen epistemologioiden kolmijakoa tasa-arvokeskeiseen, naiserityiseen ja postmoderniin. Feministisen tutkimuksen kenttä näyttäytyy Tiedotustutkimuksen artikkeleissa varsin hajanaisena. Yksittäisinä kestosuosikkeina tutkimusalueiden suhteen aineistosta nousivat esiin televisio- ja elokuvatutkimus sekä lehtiaineistojen tutkimus. Feminististen epistemologioiden esittely tapahtuu julkaisun sivuilla vuosina 1986–1994. Vaikka tasa-arvokeskeinen tutkimus saa jonkun verran tunnustusta, on pääpaino kuitenkin naiserityisten, sukupuolieroa korostavien ja postmodernien näkökulmien puolella. 1990-luvun puolella artikkeleissa resonoi jo tyytymättömyys pelkkään postmoderniin ripustautumisesta. Epistemologinen keskustelu ei kuitenkaan saa enää selkeää jatkoa.