Jäteveden orgaaninen aines koostuu hyvin kompleksisista orgaanisista yhdisteistä, kuten luonnollisesta orgaaninen aineksesta ja liukoisista mikrobituotteista. Tavallisessa biologisessa jätevedenpuhdistuksessa nämä päätyvät vastaanottavaan vesistöön. Veden orgaaninen aines tekee jätevedenpuhdistuksesta haastavaa ja aiheuttaa osittain tuntemattoman riskin vesiympäristön tilalle ja veden jatkokäytölle.

Tämän työn ensisijaisena tarkoituksena oli testata UV- ja fluoresenssidetektoreihin yhdistettyä nestekromatografian (HPSEC) käytettävyyttä ja määrittää tulevan ja lähtevän jäteveden orgaanisen aineksen ominaisuuksia proteiinien (tyrosiini- ja tryptofaanityyppiset), fulvo- ja humushappojen kaltaisilla malliyhdisteillä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta otettiin näytteet 10 päivänä, jotta tutkimusmenetelmän mahdollisuuksia voitiin testata tapauskohtaisessa tutkimuksessa. Tutkimusmenetelmän käytettävyyttä testattiin soveltamalla sitä Jämsän ja Pieksämäen jätevedenpuhdistamoihin.

Nenäinniemessä UV-254/DOC -suhdeluku kasvoi 67 % (± 28) and BOD/COD -suhdeluku väheni 60 % (± 9). Kokonaisen ja osittaisen kromatogrammien piikkien pinta-alan määrityksen perusteella Nenäinniemen jäteveden tulokset osoittivat, että jätevedessä on hajoamatonta orgaanista ainesta, erityisesti humus- ja fulvohappojen kaltaista ainesta, joiden vaste väheni vastaavasti keskimääräisesti 1 % (± 5) and 27 % (± 7). Tyrosiinia ja tryptofaania muistuttavien fluoresoivien komponenttien (tyrosiini ja tryptofaani-tyyppisten) poistotehokkuudet olivat korkeimmat, vastaavasti keskimääräisesti 84 % (± 7) ja 74 % (± 3). Molekyylikoot ~500-1000 Da välillä (fraktio II) poistuivat heikoiten kaikkien tutkittujen fluoresenssin ja UV-254 vasteiden osalta lukuun ottamatta humushappojen kaltaista ainesta.

Molekyylikokojakauma saman puhdistamon tulevassa tai lähtevässä jätevedessä ja lähtevässä jätevedessä vertailtujen puhdistamoiden välillä ei vaihdellut merkittävästi, mutta kromatogrammin piikkien pinta-aloissa todettiin eroja. Tutkimusmenetelmä on luotettava keino jäljittää jätevettä, mikäli laimennussuhde on 1:10. Analyysimenetelmällä voidaan tehokkaasti määrittää tulevan ja lähtevän jäteveden orgaanisen aineksen ominaisuuksia. Menetelmää voidaan käyttää täydentämään puhdistamon prosessin ja laadun valvontaa.