Edistysaskeleet aineiston keräämisessä ovat nostaneet johtamiskäytännöt esiin osana vastausta kysymykseen tuottavuuseroista. Kvantitatiiviseen kyselytyökaluun perustuvat tutkimukset ovat löytäneet kumulatiivista näyttöä johtamiskäytäntöjen kyvystä selittää tuottavuuseroja. Kyseisen työkalun nimi on Management and Organizational Practices Survey.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen johtamis- ja organisaatiokäytäntöjen kyselyllä eli FMOP-kyselyllä kerätyn aineiston avulla Suomen tehdasteollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytäntöjä. Tarkoituksena on selvittää, onko Suomessa tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja johtamiskäytäntöjen laadussa. Helsinki-Uusimaata verrataan muihin Suomen suuralueisiin. Työvoimapainotettu keskiarvo eli kokonaisjohtamispistemäärä jaetaan osate-kijöihin käyttäen Olleyn ja Pakesin (1996) staattista hajotelmaa. Nämä osatekijät ovat painottamaton johtamispistemäärän keskiarvo sekä niin kutsuttu allokaatiovaikutus. Hajotelma tehdään hyödyntäen momentteihin perustuvaa estimointimenetelmää, joka mahdollistaa tarkan tilastollisen päättelyn koskien hajotelman osia.

Suomen tehdasteollisuuden toimipaikka-aineistosta ei löydetä tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja johtamiskäytäntöjen laadussa.