Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle.