Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työpaikkakiusaamisen kokemus esimiehen kiusatessa alaistaan. Työpaikkakiusaamisen kokemuksen ilmiön ymmärrettiin tässä tutkimuksessa todentuvan tajunnallisina merkityssuhteina. Tutkimuksen tavoitteena oli fenomenologisen tutkimusorientaation avulla kuvata koetun kiusaamisen kokonaisuutta, ja etsiä aineistolähtöisesti tutkimushenkilöiden sellaisia työpaikkakiusaamiseen liittämiä merkityksiä, jotka olivat yleisiä, yhteisesti koettuja.
Aineistona olivat lehti – ilmoituksin kerätyt kirjoitukset omakohtaisesti koetusta työpaikkakiusaamisesta. Kirjoitukset analysoitiin soveltaen Perttulan fenomenologisen psykologian metodia, ja analyysi toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa analyysi eteni yksilökohtaisella ja toisessa osassa yleisellä tasolla. Tuloksiksi saatiin yleinen työpaikkakiusaamisen merkitysverkosto, ilmiön olemus, joka muodostuu työpaikkakiusaamisen ydinmerkityksistä. Tulokset on kuvattavissa neljän ydinmerkityksen kautta, jotka olivat: a) esimiehen antama kohtelu, b) sosiaalinen konteksti ja yhteisökiusaaminen, c) avun saaminen ja kiusaamisen päättyminen sekä d) oma vointi, itsetunto ja terveydentila. Kiusaamisen kokemukset muodostivat toisiinsa liittyvän merkitysten jatkumon. Tuloksiksi saadusta yleisestä kokemuksen kokonaisuudesta oli tulkittavissa hahmo kiusaamisesta juontuvalle psykologiselle traumalle. Tutkimuksessa selvisi, että työpaikkakiusaamisen kokemus on vahvasti sidoksissa siihen sosiaaliseen kontekstiin, jossa kiusaaminen tapahtuu ja kiusaaminen voi olla koettuna yhteisöllistä niin, että kiusaajia on monia. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää niin kiusaamista kokeneiden auttamisessa ja työyhteisöissä käytännön tasolla kuin työyhteisöjä koskevissa tutkimuksissakin.