Taitoa tarvitaan, kun sovelletaan tietämystä käytännössä, kuten ongelmien ratkaisussa ja teh-tävien suorittamisessa. Taidot opitaan toistojen ja harjoittelun kautta. Fysioterapeutin ydin-osaaminen kuvastaa ammatillisen tiedon ja taitojen soveltamista fysioterapeutin työssä. Euro-pean Commission (2017) on tehnyt eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), jossa on nostettu esille eri tasoisissa tutkinnoissa tarvittavat tiedot, taidot ja vastuut. Fysioterapia on viitekehyksen tasolla kuusi, jonka mukaan tulee hallita ”edistyneet taidot, joita vaaditaan mo-nimutkaisten ja ennalta arvaamattomien ongelmien ratkaisemiseksi työssä”.

Pro gradutyön tarkoituksena oli selvittää fysioterapeutin itsearvioitua ammattitaitoa akuuttisai-raalassa. Tutkimuksen itsearviointikysely toteutettiin syksyllä 2015 ja kohderyhmänä olivat yhden suomalaisen sairaanhoitopiirin fysioterapeutit (N=200). Kyselyn vastausprosentti oli 73% (N=146). Vastaajista 91% oli naisia ja 9% miehiä. Iältään he olivat 23–63-vuotiaita. Osaamiskartoituskysely koostui taustatiedoista ja ammattipätevyyttä kuvaavista 38 väittämäs-tä, jotka jakautuivat viidelle fysioterapian ydinosaamisalueelle. Kysymykset koostuivat sekä toiminnan laatua mittaavasta janasta (0–100) että toiminnan tiheyttä mittaavasta Likert-asteikosta (0–3). Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on teoria siitä, että tekemällä ja toistojen kautta taidot kehittyvät paremmiksi. Tähän perustuen taitoa on tutkittu yhdistämällä laatu ja tiheys keskenään, jolloin saatiin taitoa kuvaava asteikko (0–300).

Kaikissa fysioterapian ydinosaamisalueissa toiminnan tiheys ja laatu korreloivat positiivisesti(r=0.545–0.648, p<0.001) eli mitä useammin tiettyä ydinosaamisen aluetta suoritti, sitä laa-dukkaammin sen myös teki. Fysioterapeutit arvioivat tekevänsä työssään eniten (2.5/3) fysiote-rapiaa potilaan kuntoutumisessa ja arvioivat tämän osa-alueen toiminnan laadun toiseksi par-haimmaksi (82/100). Vähiten (1.7/3) fysioterapeutit arvioivat tekevänsä fysioterapian tutkivaa ja kehittävää työotetta ja arvioivat myös toiminnan laadun tällä osa-alueella heikoimmaksi (66/100). Fysioterapiatoiminnan ja työyhteisön kehittäminen osa-alueen toiminnan useus arvi-oitiin 2.4/3 ja laatu 83/100, kommunikaatio osa-alueen toiminnan useus 2.2/3 ja laatu 75/100 ja opetusta ja ohjaus osa-alueen toiminnan useus 1.9/3 ja laatu 70/100. Fysioterapeutit arvioivat itsensä taitavimmaksi kliinisissä fysioterapiataidoissa (217/300) ja heikoimmaksi työn peruste-luiden etsimisen ja argumentoinnin taidoissa (128.4/300). Yhteisöön osallistumisen taidot arvi-oitiin toiseksi vahvimmiksi (202.2/300), kolmanneksi kommunikaatiotaidot (179/300) ja nel-jänneksi ohjaustaidot (152.8/300). Alle 30-vuotiaat fysioterapeutit arvioivat ohjaustaidot (p<0.01) heikommaksi verrattuna 30–39-vuotiaisiin, 40–49-vuotiaisiin ja 50-vuotiaisiin ja yli. Työkokemuksen osalta alle 10-vuotta työskennelleet arvioivat ohjaustaidot (p<0.001) sekä kliiniset fysioterapiataidot (p<0.01) heikommaksi kuin 10-vuotta tai yli työskennelleet

Tutkimuksen tulosten mukaan, mitä useammin fysioterapeutit toteuttivat tiettyä ydinosaami-sen aluetta, sitä laadukkaammin he myös suorittivat sen. Vanhempien ja pidempään työsken-nelleiden fysioterapeuttien ohjaustaidot olivat nuorempia ja lyhyemmän työkokemuksen omaavia paremmat. Työkokemuksen osalta pidempään työskennelleiden fysioterapeuttien fy-sioterapiataidot potilaan kuntoutumisessa olivat paremmat verrattuna lyhyemmän työkoke-muksen omaaviin.