Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Iän yhteys alaraajojen lihasten kokoon ja arkkitehtuurisiin ominaisuuksiin nopeus- ja kestävyyslajien urheilijoilla sekä verrokeilla

QR-koodi

Iän yhteys alaraajojen lihasten kokoon ja arkkitehtuurisiin ominaisuuksiin nopeus- ja kestävyyslajien urheilijoilla sekä verrokeilla

Iida Peltonen (2018). Iän yhteys alaraajojen lihasten kokoon ja arkkitehtuurisiin ominaisuuksiin nopeus- ja kestävyyslajien urheilijoilla sekä verrokeilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 34 s.

Iän on todettu olevan negatiivisessa yhteydessä lihaksen kokoon ja lihaksen arkkitehtuurisiin ominaisuuksiin. Fyysisen aktiivisuuden ja kilpaurheiluun liittyvän intensiivisen liikunnan harrastamisen on todettu taas olevan positiivisessa yhteydessä lihaksen kokoon ja lihasarkkitehtuuriin. Ikääntyvät urheilijat saattavat näin ollen hyötyä terveyden ja toimintakyvyn näkökulmasta ikääntyessään harrastetusta kilpaurheilusta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää iän ja lähes elinikäisen kilpaurheiluharrastuksen yhteyksiä alaraajojen lihasten kokoon ja lihasarkkitehtuuriin.

Tutkimukseen osallistui 66 alle 60 vuotiasta (38,9±15,3) ja 85 yli 60 vuotiasta tai vanhempaa (75,3±5,5) miestä, jotka jakautuivat urheilutaustan mukaan pikajuoksijoihin, kestävyysurheilijoihin ja harjoittelemattomiin verrokkeihin. Reiden (vastus lateralis VL, vastus medialis VM, vastus intermedius VI, rectus femoris RF) ja pohkeen (gastrocnemius lateralis GL, gastrocnemius medialis GM) lihasten koko ja lihasarkkitehtuuri mitattiin ultraäänikuvauksella. Ryhmien välisiä eroja analysoitiin riippumattoman otoksen t-testillä ja Mann-Whitney U - testillä.

Kaikissa kolmessa ryhmässä nuorempien tutkittavien lihasten koko oli suurempi kuin ikääntyneillä tutkittavilla (p<0.05). Iäkkäillä pikajuoksijoilla oli pienemmät lihassyykimppujen pennaatiokulmat VL -lihaksessa (p=0.006) ja GM -lihaksessa (p=0.04), kuin nuoremmilla pikajuoksijoilla.

Ikääntyneillä verrokeilla oli lyhyemmät lihassyykimput VL -lihaksessa (p=0.016) ja GL -lihaksessa (p=0,030), kuin nuorilla verrokeilla. Myös ikääntyneillä kestävyysurheilijoilla oli lyhemmät lihassyykimput VL- (p=0.006) ja GL- (p=0.004) lihaksissa nuoriin kestävyysurheilijoihin verrattuna. Ikääntyneillä pikajuoksijoilla oli lyhyemmät lihassyykimput nilkan ojentajissa (GM p=0.012; GL p=0.007) kuin nuorilla pikajuoksijoilla. Ikääntyneillä pikajuoksijoilla oli ikääntyneisiin verrokkeihin nähden suurempi RF - lihaksen poikkipinta-ala (p=0.018) sekä GL - lihaksen lihassyykimppujen pennaatiokulma (p=0.011). Ikääntyneillä kestävyysurheilijoilla VM - lihaksen paksuus (p=0.009) oli suurempi kuin ikääntyneillä verrokeilla.

Nuorten ja iäkkäiden urheilijoiden sekä verrokkien tulokset osoittavat, että ikä näyttäisi olevan yhteydessä lihaksen kokoon sekä lihassyykimppujen pituuteen. Verratessa iäkkäitä pikajuoksijoita, kestävyysurheilijoita ja verrokkeja keskenään näyttäisi siltä, että pitkäaikaisen kilpaurheiluharrastuksen yhteys lihaksen kokoon ja lihasarkkitehtuuriin on verrattain vähäinen.

Tallennettuna: