Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia hyvää johtajuutta ammatillisen toimijuuden näkökulmasta kahdessa ohjelmistokehittämisen organisaatiossa. Tarkoituksena oli kuvata sitä, millaista hyvä johtajuus on ja miten se ilmenee työntekijöiden näkemyksissä. Tutkimuksen aihe koettiin tärkeäksi, koska johtajuutta ja ammatillista toimijuutta ei ole vielä laajalti tutkittu yhdessä ja toisiinsa linkittyneinä ilmiöinä. Lisäksi tässä tutkimuksessa yhdistettiin monia eri johtajuuden teorioita, millä pyrittiin luomaan laajempi ja kokonaisvaltaisempi ymmärrys johtajuudesta sekä uudistamaan ilmiöstä jo tiedettyä. Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus ja se nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimuksen aineisto koostui kahden informaatioteknologian (IT) organisaation kahdeksan työntekijän haastattelusta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä teemoitellen. Analyysissä käytettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettua mallia, hyvän johtajuuden analyysirunkoa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aiempien teorioiden pohjalta on mahdollista rakentaa hyvää johtajuutta kuvaava malli. Tässä tutkimuksessa rakennetun ja käytetyn mallin mukaan hyvä johtajuus sisältää kolme ulottuvuutta: vuorovaikutuksen, työntekijöiden huomioimisen yksilöinä sekä jaetun johtajuuden. Työntekijöiden näkemyksistä oli löydettävissä nämä kolme hyvän johtajuuden ulottuvuutta. Tulosten perusteella hyvän johtajuuden voidaan todeta konkretisoituvan työntekijöille analyysirungon mukaisesti luovuutena ja kokeilemisena, itseohjautuvuutena ja oman työn sisältöön vaikuttamisena, vapautena ja vastuuna, omien mielipiteiden ilmaisuna, omien tavoitteiden, toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan toimimisena, kehittymisenä, johtajuuden ja vallan jakautumisena kaikkien vastuulle, johtajuuden ilmenemisenä tukiroolina ja edellytysten luomisena työlle sekä vuorovaikutuksena ja yhdessä tekemisenä. Tutkimuksessa ilmeni myös muita analyysirungon ulkopuolisia johtajuuden kannalta merkittäviä tekijöitä. Siten voidaan todeta, että johtajuus on moninaista ja kontekstisidonnaista, ja se saa erilaisia merkityksiä organisaatioiden vuorovaikutuksessa. Johtajuuden käytäntöjä ja prosesseja myös tarvitaan organisaation toiminnassa riippumatta organisaation johtamiskulttuurista. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että ei ole olemassa vain yhtä oikeaa johtajuuden tapaa tai teoriaa, joka soveltuisi sellaisenaan kontekstista toiseen. Jatkossa tulisikin tutkia hyvää johtajuutta eri konteksteissa sekä tarkastella laajemmin useampia johtajuuden teorioita yhdessä.