Tässä tutkielmassa selvitettiin millaisia kvantitatiivisia ravintoaine ja ravinne muutoksia tapahtuu pitoisuuksissa, kun ravinto kulkee hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Koeryhmän hevosille annettiin perusravintona vain heinää ja kokokauraa. Hevonen on suurikokoinen herbivorinen eläin, joka tarvitsee paljon energiaa ja muita ravintoaineita elintoimintojensa ylläpitämiseksi. Hevosen perusravinnon orgaanisen aineksen määrä on vähintään 90 % kuiva-aineesta, koska maaperäaineksettoman heinän ja kauran sisältämän tuhkan määrän oletetaan olevan alle 9 %. Sekä orgaanisella että epäorgaanisella fraktiolla, on hevoselle ravitsemuksellinen merkitys. Ruokaaineista ja ravinteista osa hajoaa ruuansulatuskanavan erilaisten toimintojen avustamana ja absorboituu hevosen solujen hyödynnettäväksi sekä ohutsuolen että paksusuolen kautta. Tutkielman kokeellisessa osassa syötettiin kuuden hevosen koeryhmälle kahdelta eri viljelijältä ja kahdella eri tavalla säilöttyä korsirehua sekä kokojyväkauraa. Korsirehujen säilöntämenetelmät olivat esikuivaus ja maitohappobakteerisäilöntä ilmatiiviissä muovikelmussa sekä perinteinen pellolla kuivaksi kuivaus. Tarkastelukohteina olivat orgaanisen aineksen sisältämien pääravintoaineiden sekä kuidun ja epäorgaanisen fraktion makromineraalien Ca, P, Mg, K ja Na sekä mikromineraalien Co, Cu, Fe, Mn ja Zn pitoisuuksien muutokset rehujen kulkeutuessa hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Karkearehua ja kauraa syötettiin samanaikaisesti, niiden yhteispitoisuus näkyi lannassa. Korsirehujen mineraalipitoisuudet olivat pääasiassa hyvin alhaiset, kaurassa ne olivat vertailutasolla kirjallisuuden kanssa. Lantanäytteiden mineraalipitoisuudet olivat pääasiassa korkeammat kuin korsirehujen, mutta alhaisemmat kuin kirjallisuudessa. Co-pitoisuus oli kaikissa näytteissä alle toteamisrajan. Näytteistä määritettiin useita orgaanisia ravintoaineita. Näytteiden konaisrasvahappopitoisuuksiksi saatiin: säilöheinä (SH) 1,52 g kg-1 ka, kuivaheinä (KH) 169 g kg-1 ka ja kaura (K) 1,41 g kg-1 ka sekä säilöheinälanta (SH-lanta) 4,75 g kg-1 ka ja kuivaheinälanta (KH-lanta) 3,29 g kg-1 ka. Näytteissä oli liukoisista sokereista glukoosia SH (60 ± 20 g kg-1 ka), KH (60 ± 30 g kg-1 ka) ja kauralle ei saatu tulosta sekä SH-lanta (0,46 ± 0,08 g kg-1 ka) ja KH-lanta (0,35 ± 0,12 g kg-1 ka). Raakaproteiinin pitoisuuksiksi saatiin SH (70 ± 20 g kg-1 ka), KH (45 ± 12 g kg-1 ka) ja K (135 ± 15 g kg-1 ka) sekä SH-lanta (56 ± 5 g kg-1 ka) ja KH-lanta (42 ± 9 g kg-1 ka). Näytteet sisälsivät selluloosaa SH (260 ± 20 g kg-1 ka), KH (293 ± 7 g kg-1 k)a ja K (32 – 176)* g kg-1 ka sekä SH-lanta (250 ± 20 g kg-1 ka) ja KH-lanta (290 ± 20 g kg-1 ka). Kauran tulosarvio pohjautui artikkeliin 77. Näytteet sisälsivät hemiselluloosaa SH (168 ± 0 g kg-1 ka), KH (168 ± 13 g kg-1 ka) ja K (106 ± 0 g kg-1 ka) sekä SH-lanta (185 ± 11 g kg-1 ka) ja KH-lanta (186 ± 13 g kg-1 ka).