Tässä tutkielmassa olen kiinnostunut selvittämään vesistöissä havaittujen negatiivisten muutosten ja kansalaisosallistumisen välisiä mahdollisia yhteyksiä. Tutkimus on sekundaarianalyysi Saarijärven reittivesistön varren kunnissa tehdystä kyselytutkimuksesta. Reitin vesistöt ovat laadultaan huonohkossa tilassa lähiseudun turvetuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden johdosta. Primaarianalyysissä selvisi, että paikalliset kokevat lähivesistöjen heikolla tilalla olevan negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Vedellä on lukuisia merkityksiä yhteiskunnassa ihmisoikeudesta kaupalliseksi resurssiksi ja kaikkea siltä väliltä. Vesi on sosiaalinen elementti, joka muokkaa yhteiskunnan rakenteita ja arvoja, ja vastavuoroisesti sosiaaliset rakenteet muokkaavat veden merkityksiä yhteiskunnassa. Sosiaalitieteellisissä näkemyksissä veden katsotaan olevan kiinteä osa sosiaalista maailmaa ja vaikuttavan syvällisesti yhteiskunnan muotoutumiseen. Vesi on arvokas luonnonvara, jonka epätasaisesta jakautumisesta sekä vähyydestä kärsii suuri osa maailman väestöstä. Veden heikon tai huolimattoman hallinnoinnin ja saastumisen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja voivat vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, sekä asettavat tulevaisuuden suurimpia haasteita niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen kestävyyden saralla. Suomessa suurimpia vesistöihin liittyviä kriisejä ovat olleet teollisuuden aiheuttamat päästöt, joita historiasta löytyy lukuisia. Voimistuneen ympäristöajattelun sekä 1960- ja 1970-luvulla Suomeen rantautuneen ympäristönsuojelun myötä vesistöjen tilaan on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota niin kansalaisyhteiskunnan kuin valtionkin tasoilla. Saarijärven reitin varren asukkaat ovat osallistuneet tiedotustilaisuuksiin ja muihin toimintoihin koskien reittivesistön tilaa, ja primaaritutkimuksessa selvisi myös, että vesistöjen muuttuneesta tilasta on tehty runsaasti havaintoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko tehdyillä havainnoilla yhteyttä kansalaisosallistumiseen, ja jos on, voidaanko ero paikantaa tietyntyyppisiin tehtyihin havaintoihin. Tätä tutkittiin kvantitatiivisella tutkimusotteella ristiintaulukoinnin ja erotteluanalyysin avulla, joiden avulla selvisi, että kansalaisosallistumisen ja joidenkin tehtyjen havaintojen väliltä löytyy yhteys. Kansalaistoimintaan osallistuneet kokivat veden tilan heikommaksi tekemiensä havaintojen perusteella, kuin toimintaan osallistumattomat paikalliset. Erityisesti kalalajistoon sekä vesistöjen kuntoon ja rantoihin sekä kasvillisuuteen liittyvissä muutoksissa havaittiin eroja osallistuneiden ja osallistumattomien ryhmien välillä. Tutkimus myös vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että vesistöjen kunto koetaan huonoksi yleisesti paikallisten keskuudessa, eikä se ole vain pienen vähemmistön näkemys.