Haitalliset vieraslajit ovat uhka ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Vieraslajeilla voi olla merkittävä vaikutus alkuperäisten lajien menestymiseen vieraslajien uusilla levinneisyysalueilla. Vieraskasvilajien menestymisen taustalla on monia vielä kohtalaisen tuntemattomia mekanismeja, joita ovat muun muassa vieraslajien vapautuminen luonnonvaraisista vihollisista uudella levinneisyysalueella, tehokas ravinnekilpailu ja alkuperäisille kasvilajeille vieraiden allelopaattisten yhdisteiden tuotanto. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako edellinen kasvisukupolvi seuraavan kasvisukupolven menestymiseen maan välityksellä ja vaikuttaako yhteinen evolutiivinen historia kasvien maan välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisen kasvihuonekokeen avulla. Tutkimuksessa tutkittiin maan käsittelyvaiheessa kasvatettujen kasvien vaikutusta vastelajien menestymiseen. Kasvualustassa kasvatettiin maan käsittelyvaiheessa jättipalsamia (Impatiens glandulifera) ja komealupiinia (Lupinus polyphyllus), jotka ovat Suomessa vieraslajeja sekä Suomessa alkuperäistä timoteita (Phleum pratense). Lisäksi perustettiin kaksi kontrollikäsittelyä, jotka erosivat ravinnepitoisuuden suhteen. Responssikokeessa 1 istutettiin maan käsittelyvaiheessa käsiteltyihin kasvualustoihin vastelajit, joiden kasvuvasteita tutkittiin. Vastelajeista neljä oli alkuperäisiä kasvilajeja ja yksi oli vieraslaji. Vastelajien korkean kuolleisuuden vuoksi perustettiin responssikoe 2, jonka avulla selvitettiin, johtuuko taimien suuri kuolleisuus sattumasta. Edellinen kasvisukupolvi vaikutti seuraavan kasvisukupolven menestymiseen kasvualustalla heikentäen seuraavan kasvisukupolven kasvua. Edellinen kasvisukupolvi kuitenkin vaikutti eri vastelajeihin eri tavoin. Yhteisellä evolutiivisella historialla ei ollut vaikutusta seuraavan kasvisukupolven menestymiseen. Alkuperäislaji timotei vaikutti voimakkaammin vastelajien kasvuun kuin vieraslajit ja heikensi etenkin vieraslajin kasvua. Tuloksia voivat selittää muun muassa edellisen kasvisukupolven voimakas resurssien kulutus, patogeenien kertyminen tai alkuperäisen lajin allelopaattinen vaikutus vieraslajiin. Tulokset viittaavat siihen, että alkuperäiset kasvilajit voivat vastustaa vieraslajien leviämistä ja heikentää vieraslajien kasvua paremmin kuin on aiemmin oletettu.