Talouspakotteiden kaksi tarinaa : miten Venäjän vastaiset talouspakotteet on legitimoitu talousmedioissa.

Tämän pro gradu -tutkielman päämääränä on selvittää, miten talouspakotteita käsitellään Suomen ja Venäjän suosituissa talouslehdissä. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisen Talouselämä ja venäläisen Kommersant -talouslehtien artikkeleista, jotka on julkaistu ajalla maaliskuu 2014 ja maaliskuu 2015. Tässä pro gradu -tutkielmassa vastataan tutkimuskysymykseen mitä diskursiivisia legitimaatiostrategioita on käytetty Venäjän vastaisten talouspakotteiden legitimaatiossa valituissa talouslehtien artikkeleissa? Tutkimussuuntauksena käytän kriittistä diskurssianalyysiä, joka tutkii, miten diskurssirakenteet vahvistavat, oikeuttavat, toistavat tai haastavat valtasuhteita yhteiskunnassa. (van Dijk 2001, 353.) Venäjän talouspakotekeskustelu on aiheena ajankohtainen, sillä Venäjän vastaisten talouspakotteiden vaikutus näkyy vieläkin kansainvälisessä kaupassa ja yhteistyössä.Pro gradu koostuu neljästä keskeisestä osasta, joista ensimmäinen on teoreettinen viitekehys, jota seuraa työn toinen osa, metodikappale, sen jälkeen analyysin tulokset sekä päätäntäkappale. Tulokset paljastavat kaksi tarinaa legitimaatioprosessista Venäjän vastaisista talouspakotteista suomalaisesta ja venäläisestä näkökulmasta. Legitimaation ajatellaan olevan prosessi, jossa puhujat tunnistavat positiivista, hyödyllistä ja sosiaalista käyttäytymistä tietyssä tilanteessa. (Vaara ja Tienari 2008, Vaara 2009, van Dijk 1998, Van Leeuwen ja Wodak 1999, Reyes 2011, 782.) Vaaran ja Moninin (2010, 6) mukaan delegitimaatio sen sijaan tarkoittaa negatiivisen, moraalisesti tai muuten epäsopivan toiminnan tunnistamista ja käsittelyä. Kriittisen diskurssianalyysin tulokset osoittavat, että suomalainen diskurssi keskittyy rationaaliseen ajatteluun ja talouspakotteiden vaikutukseen talouteen. Suomen on oltava Euroopan Unionin mukana yhteisellä pakoterintamalla, sillä Krimin liittäminen Venäjään rikkoo kansainvälisiä oikeuksia valtion koskemattomuudesta. Venäläisessä Kommersant-lehden diskurssissa sen sijaan esiintyy, kuinka talouspakotteet eivät vaikuta Venäjän ulkopolitiikkaan. Monet artikkeleista poimitut sitaatit osoittavat, että Venäjän viranomaiset selittävät pakotteiden positiivista vaikutusta Venäjän talouteen. Tämän pro gradu -tutkielman tulokset auttavat ymmärtämään Venäjän vastaisia pakotteita ja niiden vaikutusta laajemmin diskursseihin ja kansainvälisen kaupankäynnin onnistumiseen, sillä aihe on vieläkin suhteellisen tuore, eikä aikaisempia tutkimuksia juuri suomalaisesta ja venäläisestä näkökulmasta ole vielä julkaistu.