Tilintarkastuslainsäädännössämme tapahtui merkittävä muutos vuonna 2016. Merkittävimmät muutokset koskivat tilintarkastajien hyväksymistä, valvontaa, tilintarkastusraportointi, tilintarkastajien tarjoamien palvelujen rajoituksia ja tilintarkastusvelvollisuuden rajoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia auktorisoitujen tilintarkastajien kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti tilintarkastusraportoinnissa tapahtuneista muutoksista. Uudistuneen raportointikäytännön lisäksi tämä tutkimus kohdistuu tilintarkastajien käsityksiin raportoinnin kehittämistarpeista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui viidestä haastattelusta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa haastateltiin KHT–tilintarkastajia. Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat lakimuutoksen valmisteludokumentit, tilintarkastuslainsäädäntö, -normisto ja tilintarkastuksen käytäntöä koskeva teoria. Tästä tutkimuksesta on mahdollista muodostaa käsitys KHT–tilintarkastajien kokemuksista ja näkemyksistä muuttuneesta tilintarkastusraportoinnista. Ennen lainsäädännön muutosta uskottiin, että tilintarkastajien työmäärä ja vastuut tulisivat lisääntymään merkittävästi. Lainsäätäjien tavoitteena oli muuttaa tilintarkastuskertomukset informatiivisemmiksi ja samalla madaltaa kynnystä mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamiselle. Tutkimuksen tulosten perusteella tilintarkastajien työmäärä ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt uusien raportointivastuiden myötä. Myöskään vastuiden ei ole koettu juuri lisääntyneen. Haastateltujen tilintarkastajien näkemysten mukaan tilintarkastuskertomusten informatiivisuuden lisäämiseen liittyvä tavoite on onnistuttu saavuttamaan. Vastaavasti mukautettua tilintarkastuskertomusta ei tilintarkastajien mukaan ole muuttuneen lainsäädännön seurauksenakaan helpompaa antaa.