Viime vuosina kantojen korjuu energiapuuksi on lisääntynyt, mikä vähentää eliöstön monimuotoisuutta hakkuualoilla. Hakkuuaukoille jätetyt kannot tarjoavat resursseja esimerkiksi kaarnakuoriaisille, jotka ovat nilaa syöviä kovakuoriaisia. Kaarnakuoriaiset toimivat tärkeinä lahottajina aloittaen lahotusprosessin, mutta toisaalta ne aiheuttavat myös taloudellisia tappioita vahingoittaessaan metsäteollisuudessa käytettävää puuta. Kantojen jättäminen hakkuuaukolle voi herättää taloudellisesta näkökulmasta huolen, että kaarnakuoriaiset lisääntyvät kantojen myötä myös terveessä pystymetsässä. Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, houkuttelevatko kannot kaarnakuoriaisia ja vaikuttaako kantojen sijainti hakkuuaukossa houkuttelevuuteen. Tutkimusaloina oli kaksi kahden hehtaarin kokoista kuusikon päätehakkuualaa Jyväskylässä. Aloille asetettiin yhteensä 24 ristikkoikkunapyydystä touko-kesäkuuksi 2017. Toistoja oli neljä ja kuhunkin toistoon asetettiin kuusi pyydystä. Pyydykset asetettiin 20 m ja 50 m etäisyydelle hakkuualojen reunasta ja kummallekin etäisyydelle laitettiin pyydykset kannoille, hakkuutähdekasoille ja avomaalle. Pyydyksillä saatiin yhteensä 3641 kaarnakuoriaista, jotka määritettiin lajitasolle. Pyydyksen etäisyyden ja sijainnin vaikutusta kokonaisyksilömäärään, lajimäärään sekä runsaimpien lajien yksilömääriin testattiin keskiarvotesteillä. Etäisyydellä hakkuualan reunasta ei todettu olevan vaikutusta kaarnakuoriaisten kokonaisyksilömäärään, mutta kannoilla oleviin pyydyksiin yksilöitä tuli muita pyydyksiä enemmän. Kuusentähtikirjaajia oli enemmän lähellä hakkuuaukon reunaa kuin hakkuuaukon keskellä ja kulokaarnakuoriaisia oli enemmän keskellä. Usealla lajilla kannoilla olleissa pyydyksissä yksilöitä oli enemmän kuin muissa kohteissa olleissa pyydyksissä. Tulosten perusteella kantojen korjaamista ja jättämistä hakkuuaukolle voidaan pohtia monimuotoisuuden ja taloudellisen näkökulman kannalta. Perusteltua olisi jättää kantoja hakkuuaukon eri osiin, sillä kaarnakuoriaisten määrä ei vaihtele eri etäisyyksillä. Näin pystymetsän lähellä kuoriaisia ei ole enemmän eikä riski terveisiin puihin iskeytymisestä kasva. Lisätutkimus hakkuuaukon eri osien houkuttelevuudesta sekä kantojen jättämisen vaikutuksista terveen metsän tuhoihin on kuitenkin tarpeen.