Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaisia kasvatuksellisia merkityksiä Nuorisokeskus Villa Elban seikkailukasvatukseen pohjautuvilla leirikouluilla voi olla koululuokalle. Tutkimuksen teoriaosassa selvitämme, miten seikkailukasvatus voisi tukea kouluopetusta. Esittelemme seikkailukasvatuksen ja sen mahdolliset hyödyt sekä peruskoulun opetusta ohjaavan uuden valtakunnallisen peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden opetukselle asettamia vaatimuksia, joihin on mahdollista pyrkiä seikkailukasvatuksen keinoin, sekä nuorisokeskusten leirikoulujen toimintaa ohjaavan nuorisokeskuspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen osuuden siinä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla leirikouluun osallistuneita opettajia ja ohjaajia merkityksistä, joita he kokevat leirikoululla olevan koululuokalle. Tutkimuksen aineisto koostuu kahden opettajan ja kahden leirikoulun ohjaajan haastatteluista. Analyysi on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimustulosten mukaan leirikoulun kasvatuksellisia merkityksiä koululuokalle ovat ryhmäytyminen ja suhteiden lähentyminen myös omaan opettajaan ja jopa leirikoulun ohjaajiin osallisuuden ansiosta. Koettiin, että opettajan osallisuus leirikoulussa välittää oppilaille tunteen opettajan aidosta välittämisestä. Tämän koettiin lisäävän oppilaiden luottamusta opettajaan ja vähentävän heidän haluaan vastustaa opettajan auktoriteettia. Osallisuuden koettiin auttavan opettajaa tuntemaan ja ymmärtämään oppilaitaan paremmin. Leirikoulu koettiin siis hyödylliseksi oppilaiden keskinäisille suhteille sekä opettajan ja oppilaiden väliselle suhteelle. Koettiin, että tämän lisäksi leirikoulua voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää myös oppiaineiden sisältöjen opettamisessa, vaikka leirikoulu onkin ajallisesti lyhyt.