Perinteisesti kontrollin käsite on ymmärretty johdon kontrollin mukaisesti, mikä tarkoittaa kontrollin olevan organisaation johdon omaisuutta. Johdon kontrolli on kuitenkin määritelty hyvin eri aikana kuin mitä nyt elämme ja se ei enää täysin riitä selittämään kontrollin ilmenemistä nykyisessä työelämän kontekstissa. Yksi viimeaikainen kontrollin määritelmä on toimijakontrolli, joka korostaa työhön liittyvää asiantuntijuutta, kahdensuuntaista vuorovaikutusta organisaatiotasojen välillä ja yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä kontrolliympäristöön. Tällä laadullisella tutkimuksella tarkastellaan kontrollin muotoja kohdeorganisaatiosta Keski-Suomen Osuuspankista. Lisäksi tarkastellaan kohdeorganisaation eri tasoilla ilmeneviä merkityksiä, joita liittyy havaittuihin kontrollin muotoihin. Lopuksi tarkastellaan eri tasojen välisiä eroja kontrollin muotojen saamissa merkityksissä. Aineistona on 15 haastattelua vuodelta 2014, ja analyysimenetelmänä on teemoittelu. Tutkimuksen tuloksena kohdeorganisaatiossa ilmeni selkeästi johdon kontrolli. Sen muotoina aineistossa ilmeni määrällisten tavoitteiden kautta johtaminen, palkitseminen, strategian luominen ja jalkautus sekä ilmapiirin ja arvojen kautta toiminnan ohjaaminen. Aineistosta ilmeni myös joitakin toimijakontrollin muotoja, joita olivat toimihenkilöillä itsensä johtaminen ja omiin tavoitteisiin vaikuttaminen, keskijohdolla bottom-up –viestintä ja paikallisjohdolla esimiehen rooli ja arvot. Ulkoinen kontrolli oli kolmas ilmennyt teema kontrollin muodoilla, joka ilmeni pankkialan säätelynä ja ryhmän vaikutuksena. Johdon kontrollin muotojen saamat merkitykset vaihtelivat tarkasteltujen organisaatiotasojen välillä etenkin kokemuksissa tavoitteista ja palkitsemisesta, mutta toimijakontrollin ja ulkoisen kontrollin osalta suurta vaihtelua merkityksissä ei ilmennyt.