Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hypertrofisen voimaharjoittelun myötä kasvaneen lihaksen koon ja voimatason mahdollisia vaikutuksia veren aminohappopitoisuuksiin meta-bolomiikalla tutkittuna. Tulokset kerättiin kahdesta eri tutkimuksesta (GymCoach 2014, MA Study 2004), joita vertailtiin keskenään. Lisäksi tutkittiin, onko hypertrofisella ja nopeusvoimaharjoittelulla eri- tai samanlaisia vaikutuksia aminohappoihin. Tutkitut aminohapot olivat alaniini, glutamiini, glysiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, fenyylialaniini, tyrosiini ja valiini.

Koehenkilöt olivat 20-45 vuotiaita miehiä, joilla ei ollut aiempaa voimaharjoittelutaustaa viimeiseltä kolmelta vuodelta. He osallistuivat 16 (N=87) tai 20 viikon (N=56) harjoitteluohjelmaan, ja jaksojen alussa ja lopussa otettiin verinäytteet sekä tehtiin kuntotestit, joissa mitattiin kyykyn yhden toiston maksimi (1RM) ja vastus lateraliksen poikkipinta-ala ultraäänellä tai tilavuus magneettikuvauksella mitattuna. Verinäytteet analysoitiin ydinmagneettisella resonanssispektroskopialla. Aineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics Version 22 – tilastoanalyysiohjelmalla. Aineistosta tutkittiin muutoksia alkutilanteeseen verrattuna sekä korrelaatioita.

Aminohappopitoisuudet ja muutokset olivat hyvin yksilöllisiä. Tuloksissa oli hyvin paljon hajontaa, joka osoittaa yksilöllistä vaihtelua aminohappopitoisuuksissa. GymCoach -tut-kimuksessa hypertrofista voimaharjoittelua tehneillä havaittiin tilastollisesti merkitsevät erot glutamiinin ja fenyylialaniinin muutoksissa. GymCoach –tutkimuksessa nopeusvoimaharjoittelua tehneillä havaittiin tilastollisesti merkitsevät erot glutamiinin, fenyylialaniinin, tyrosiinin ja valiinin muutoksissa. MA Study –tutkimuksessa hypertrofinen voimaharjoittelu aiheutti tilastollisesti merkitsevät erot alaniinin, histiidinin ja valiinin muutoksissa. Nautitun proteiinin määrää ei ollut vakioitu, mikä saattaa selittää tulosten hajontaa. Poikkileikkauksellisesti voidaan todeta, että sekä GymCoach - että MA Study –tutkimuksessa isoleusiinin, leusiinin ja fenyylialaniinin alkuarvot korreloivat koehenkilön painon kanssa. Sekä GymCoach – että MA Study –tutkimuksen harjoitusryhmien 1RM-tulokset ja vastus lateraliksen pinta-ala tai tilavuus kasvoivat merkitsevästi kontrolliryhmään verrattuna.

Tämän pro gradu –tutkielman perusteella ei voida tehdä selkeitä johtopäätöksiä hypertrofisen voimaharjoittelun vaikutuksesta plasman aminohappoihin, eikä myöskään todeta eroa hyper-trofisen ja nopeusvoimaharjoittelun vaikutuksissa. Jatkotutkimusta varten aminohappoarvot tulisi laskea monen samalla kertaa otetun verinäytteen keskiarvosta, vakioida proteiininsaanti ja harjoittelutavat, sekä tutkia tuloksia pitemmältä ajanjaksolta.