Informaatioteknologialla on monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Sille on ennustettu lukemattomia erilaisia hyötyjä, jotka vievät yhteiskunnan kehitystä eteenpäin ja parantavat informaatioteknologian käyttäjien elämänlaatua. Joillakin maapallon alueilla informaatioteknologia ei ole ottanut vielä yhtä vahvaa roolia yhteiskunnan järjestelmän ja infrastruktuurin osana, ja joillain alueilla se puuttuu kokonaan valtion infrastruktuurista. Vaikka informaatioteknologian ja internetin käyttö on koko ajan nousussa, niiden käyttömahdollisuuksissa ja käyttötaidoissa on eroja. Tutkielmassa käsitellään informaatioteknologian jakautumista, digitaalista kuilua ja digitaalista epätasa-arvoa. Tutkielman avulla halutaan selvittää, onko maailmalla selkeitä eroja informaatioteknologian jakautumisalueissa ja käyttötavoissa, ja hyötyvätkö kaikki informaatioteknologian käyttäjät yhtä paljon. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, eli tutkielma nojaa vahvasti valmiiseen tutkimusaineistoon, jota on kerätty monipuolisesti alan tieteellisistä lehdistä ja kirjoista. Taloudellisesti kehittyneet maat käyttävät informaatioteknologiaa tehokkaammin ja useammin kuin kehittyvät maat. Vähiten kehittyvät maat käyttävät kaikista vähiten. Eri maiden eriarvoisella informaatioteknologian käytöllä on mahdollisuus vahvistaa kuilua vähiten kehittyneiden ja kehittyneiden maiden välillä. Myös erot valtion kansalaisten informaatioteknologian käyttötaidoissa ja -tehokkuudessa luovat eriarvoisen aseman niiden välille, jotka osaavat ja eivät osaa hyödyntää tätä teknologiaa. Digitaalinen epätasa-arvo on sekä syy, että seuraus muihin yhteiskunnallisiin epätasa-arvoihin. Usein ne ketkä ovat yhteiskunnan taloudellisesti ja sosiaalisesti huono-osaisimpien ryhmässä, kuuluvat myös digitaalisen eriarvoisuuden heikompaan ryhmään. Digitaalinen kuilu ja epätasa-arvo heijastavat yhteiskunnan muita epäkohtia.