Tämän kontrastiivisen tutkimuksen aiheena on ranskan kielen morfologisen passiivin sekä on-rakenteen suomenkieliset vastineet Claire Castillonin novellikokoelman Insecte (2006) suomennoksessa Äidin pikku pyöveli (2007), jonka on kääntänyt Lotta Toivanen. Morfologista passiivia ja aktiivimuotoista on-rakennetta on tutkittu yhdessä, koska on-rakenne muistuttaa semanttisesti morfologista passiivia. Ranskankielisestä teoksesta löytyi analysoitavaksi yhteensä 24 morfologista passiivia ja 266 on-rakennetta sekä suomennetusta teoksesta näiden muotojen suomenkieliset vastineet. Ranskan morfologisia passiivimuotoja aineistossa on 24, joista 13 kuuluu finiittimuotoisiin passiiveihin (apuverbi être + partisiipin perfekti) ja 11 infiniittimuotoisiin passiiveihin (partisiipin perfekti + agentti). On-rakenteita aineistossa on 266. Tuloksista selviää, että ranskankielisen aineiston 24 morfologisesta passiivista ja 266 on-rakenteesta vain 87:ää (30,0 %) vastaa suomenkielisessä aineistossa passiivimuoto. Morfologisista passiiveista 6:tta (25,0 %) vastaa suomennoksessa passiivimuoto. Loput morfologisten passiivien suomenkieliset vastineet ovat ei-muodollisia vastineita: 7:ää (29,2 %) vastaa suomenkielisessä aineistossa aktiivimuoto ja loppuja 11 muotoa (45,8 %) vastaavat useat vaihtelevat muodot (nominaalimuoto, yksipersoonainen sanonta, adjektiivi, adverbiaali, absoluuttinen nominatiivi). On-rakenteista 81:tä (30,5 %) vastaa suomenkielisessä aineistossa passiivimuoto. 165:ttä (62,0 %) on-rakennetta vastaa suomennoksessa aktiivimuoto ja loppuja 20 muotoa (7,5 %) useat vaihtelevat muodot (infinitiivi, substantiivi, yksipersoonainen sanonta, adverbiaali, poisjättö, vertailukonjunktio). Voidaan todeta, että vain harvoin ranskan kielen morfologista passiivia vastaa passiivi myös suomessa. Tämä johtuu pitkälti kielten syntaktisista eroista; ranskan kielen morfologinen passiivi taipuu persoonissa ja voi ilmaista tekijän agentin avulla, kun taas suomen kielen passiivi on persoonaton. Voidaan myös todeta, että ranskan kielen on-rakennetta vastaa suomessa useimmiten aktiivimuoto, mutta siinä missä ranskan kielen on-rakenteella muo-dostetussa lauseessa on epämääräinen subjektipronomini on, suomessa aktiivilauseessa on oltava useimmiten määräinen subjekti. Lotta Toivasen eniten käyttämä käännösstrategia on lauseiden rakenteellinen modifiointi: suurinta osaa ranskan morfologisella passiivilla muodostetuista lauseista vastaa suomeksi aktiivimuotoinen lause. Rakenteiden muuttaminen morfologisesta passiivista suomen aktiiviin saa aikaan näkökulma- ja nyanssieroja lauseiden välillä siinä, kuka on lauseessa aktiivinen tekijä ja lauseen semanttinen keskipiste sekä kuka tekojen kohde. On-rakenteen muuttaminen suomen aktiiviin taas vaatii useimmiten sitä, että epämääräinen on-pronomini on korvattava jollakin semanttisesti tarkemmalla, määräisellä subjektilla. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ranskan kielessä mahdollisuudet varioida passiivi- ja aktiivimuotojen ja niiden ilmaisemien näkökulma- ja nyanssierojen välillä ovat suuremmat kuin suomen kielessä, jossa passiivimuoto on persoonaton ja jossa aktiivimuotoinen lause vaatii useimmiten tarkasti määritellyn subjektin.