Tämän tutkimuksen fokus on hyvässä ja huonossa johtajuudessa suomalaisessa pankkiorganisaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena on etsiä hyvän ja huonon johtajuuteen tekijöitä organisaation kolmella eri tasolla: ylimmässä johdossa, keskijohdossa ja alimmalla tasolla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, löytyykö organisaation eri tasoilla eroja tai yhtäläisyyksiä näkemyksistä hyvästä ja huonosta johtajuudesta. Teoreettisena viitekehys koostuu monista eri johtajuuden tunnetuista teorioista. Viitekehys on jaettu kahteen osaan: hyvän ja huonon johtajuuden teorioihin. Hyvän johtajuuden teoriat ovat johtajuuden tutkimuskentän merkittävimpiä teorioita, jotka tuovat eri näkökulmia johtajuuteen ilmiönä. Huonon johtajuuden teoriat tarkastelevat huonoa johtajuutta yhtenevistä näkökulmista hyvän johtajuuden teorioiden kanssa. Tutkimuksen aineisto kuuluu Jyväskylän yliopiston OP Ryhmälle tekemään tutkimukseen. Aineisto koostuu 15 teemahaastattelusta, joita on tehty OP Ryhmän henkilöstölle. Haastateltavia löytyy organisaation jokaiselta tasolta. Tutkimus osaltaan vahvisti vallitsevaa käsitystä siitä, että johtajuus on moniulotteinen ilmiö ja vaatii monen eri tekijän huomioon ottamista. Näin ollen käsitykset hyvästä ja huonosta johtajuudesta perustuvat moneen eri tekijään. Esimerkiksi persoonaan liittyvät tekijät, johtamiskonteksti ja suhde alaisen ja johtajan välillä vaikuttavat johtajuuden onnistumiseen. Hyvään johtajuuteen liitetään muun muassa alaisten kuuntelu ja osallistaminen, kun huonoon johtajuuteen liitetään alaisten mielipiteiden sivuuttaminen ja päätöstekoprosessin keskittyminen yksin johdolle. Tutkimus osoittaa myös, että johtajuus voi samanaikaisesti olla hyvää toisella osa-alueella ja huonoa toisella.