Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Johtaminen suomalaisten yritysjohtajien henkilökuvien kautta : rooliteoreettinen tarkastelu talouslehtiaineistosta 1995-2015

QR-koodi

Johtaminen suomalaisten yritysjohtajien henkilökuvien kautta : rooliteoreettinen tarkastelu talouslehtiaineistosta 1995-2015

Rooliteoreettinen tarkastelu talouslehtiaineistosta 1995-2015

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, millaisena johtaminen näyttäytyy ja millaisia johtamisrooleja johtajien henkilökuvista voidaan tunnistaa talousmedian suomalaisten johtajien henkilökuvien kautta tulkittuna. Tutkimus toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla tulkitsemalla suomalaisten johtajien henkilökuvia tai henkilökuvien tyyppisiä artikkeleita, joissa haastateltava kertoo johtamistyöstään. Aineisto kerättiin suomalaisista talouslehdistä, pääasiassa Talouselämä-lehdestä, vuosilta 1995–2015. Teoreettisena viitekehyksessä tulkinnassa käytettiin Mintzbergin rooliteoreettista mallia. Tutkimuksessa havaittiin, että ihmissuhderooleissa johtajat hankkivat ja paransivat suhdeverkostojaan, edustivat yritystä ulospäin ja motivoivat henkilöstöään. Tällä tavoiteltiin ulkoisia synergiaetuja yritysten välisestä yhteistyöstä ja henkilöstön hyvää ilmapiiriä ja sitä kautta sitoutumista. Tiedonkäsittelyrooleissa johtajat hankkivat tietoa epävirallisten kanavien kautta, tiedottivat yrityksen asioista mahdollisimman avoimesti ja rakensivat luottamusta. Tavoitteena oli avoimuus ja luottamuksen vahvistaminen ja sitä kautta yrityksen maineen parantaminen. Päätöksentekorooleissa johdettiin asioita ja tehtiin päätöksiä, ratkaistiin sisäisiä henkilöstöongelmia ja neuvoteltiin ulkopuolisten kumppanien kanssa. Tällä johtamistyöllä pyrittiin rakentamaan pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä strategia, toimivat prosessit ja yrityksen tuloksellisuus. Tutkimuksessa ilmeni niin ikään, että aineistossa esiintyvien suomalaisten johtajien puheessa näyttäytyivät kaikki johtamisen paradigmat, suurmiesteoriasta uusimpiin innovaatioparadigmoihin. Tämän tutkimuksen mukaan klassiset, modernit ja myöhäismodernit paradigmat tarjoavatkin edelleen johtamiselle vankan ja välttämättömän perustan, jolle on hyvä rakentaa menestystä jälkimodernien teorioiden avulla.

Tallennettuna: