TIIVISTELMÄ Vilanti, T. 2017. Lapsettomuutta kokeneiden tupakointi, alkoholinkäyttö ja paino Terveys 2011 tutkimuksessa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma Osa I 28 s., 2 liitettä. Osa II 19s.

Tahaton lapsettomuus on yleistynyt sekä naisilla että miehillä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Monien elintapojen on todettu olevan yhteydessä hedelmällisyyteen. Heikentävästi siihen vaikuttavia ovat tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio, sekä yli- tai alipaino.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa lapsettomuuden ja siihen vaikuttavien elintapojen välisistä yhteyksistä yleensä sekä verrata näissä esiintyviä eroja naisten ja miesten välillä. Tutkimusaineisto koostui Terveys 2011 tutkimukseen osallistuneista suomalaisista miehistä ja naisista. Aineisto analysoitiin vertailemalla keskenään lapsettomuutta jossain elämänsä vaiheessa kokeneita ja sitä kokemattomia miehiä (n=1878) ja naisia (n=1524). Ristiintaulukointia ja siihen perustuvaa Khiin neliötestiä käytettiin taustamuuttujien (tupakointi, alkoholinkäyttö, BMI) ja vastemuuttujan (lapsettomuus) välisen riippumattomuuden selvittämiseen. Binääristä logistista regressioanalyysiä käytettiin selvittämään onko tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä ja BMI:llä yhteyttä lapsettomuuteen.

Lapsettomuutta kokeneet miehet ja naiset olivat muita yleisemmin naimisissa tai parisuhteessa. Heillä oli myös muita yleisimmin korkeampi koulutus. Miehillä päivittäinen tupakointi ja suuri alkoholin kokonaiskulutus olivat yhteydessä lapsettomuuskokemukseen. Eniten savukkeita päivässä tupakoineet miehet olivat 2.1 kertaa todennäköisemmin kokeneet lapsettomuutta verrattuna vähiten tupakoiviin. Alkoholia käyttämättömiin verrattuna alkoholia keskimääräisesti kuluttaneilla oli 2.4-kertaa suurempi todennäköisyys ja alkoholia paljon kuluttaneilla 2.6-kertaa suurempi todennäköisyys kokea lapsettomuutta jossain elämänsä vaiheessa. Naisilla mikään tutkituista elintapatekijöistä ei ollut merkitsevästi yhteydessä koettuun lapsettomuuteen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että etenkin miesten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön tulisi kiinnittää huomiota lisääntymisterveyttä edistävässä hoidossa ja neuvonnassa. Terveydelle haitallisten elintapojen muuttamisesta voi olla hyötyä monille lapsettomille pareille. Sekä miesten että naisten tulisi vähentää tai lopettaa alkoholinkäyttö ja tupakointi jo ennen raskausyritystä. Lapsettomuuden ehkäisyssä, tietoisuuden lisäämisessä ja lasta toivovien terveyden edistämisessä terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa. Lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista olisi keskusteltava rutiininomaisten terveystarkastusten yhteydessä niin miesten kuin naistenkin kanssa. Jos asianmukaista lisääntymisterveyttä edistävää hoitoa olisi tarjolla, voitaisiin säästää terveydenhuollon kustannuksia ja välttää ainakin osa kalliista ja rankoista lapsettomuushoidoista.