Viimeisten vuosien aikana asuminen sekä työpaikat ovat keskittyneet yhä enemmän kasvukeskuksiin. Tutkielman tarkoitus on tuoda esiin kaupungistumisen näkökulma havainnoitaessa asuntojen hintojen kehittymistä. Poliittista päätöksentekoa varten on tärkeää ymmärtää asuntojen hintadynamiikkaa. Tutkimuksen alkupuolella tarkastellaan yleisesti Suomen kaupungistumista ja asuntomarkkinoita. Empiirisessä osiossa kaupungistumisen vaikutuksia asuntojen hintojen kehittymiseen analysoitiin kaikkien kerrostaloasuntojen sekä yksiöiden osalta. Vuosittainen aineisto sisälsi 23 kaupunkia ja tutkittava ajanjakso oli vuodet 1995–2014. Kaupunkien väkilukua käytettiin kaupungistumista kuvaavana muuttujana. Lisäksi analyysissä käytettyjä muuttujia olivat korkotaso, käytettävissä olevat tulot, työttömyysaste sekä kuluttajahintaindeksi. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kiinteiden vaikutusten malli, jota on käytetty runsaasti kansainvälisissä asuntomarkkinoita koskevissa tutkimuksissa. Suomen asuntomarkkinoita koskevissa tutkimuksissa metodia on käytetty aikaisemmin melko vähän. Empiirisen osion lähtökohtana on hyvin yksinkertainen mallispesifikaatio, jossa selitetään asuntojen hintoja paikkakunnan väkiluvun avulla. Tämän jälkeen kontrollimuuttujia lisättiin mallispesifikaatioon asteittain. Jokaisessa estimoidussa mallissa väkiluvun kerroinestimaatit olivat merkitseviä. Lisäksi väkiluku vaikutti enemmän yksiöiden kuin kaikkien ker-rostaloasuntojen hintoihin. Tutkimusongelmaa parhaiten selittävien mallien kohdalla väkiluvun kerroinestimaatit olivat arvojen (0,35) ja (0,64) välillä. Estimoitujen mallien mukaan yhden prosentin väestönkasvusta kaupungissa seuraa noin 0,35-0,64 prosentin nousu asuntojen hinnoissa. Tulosten mukaan asuntojen hintoihin vaikuttivat myös muut makromuuttujat. Erityisesti käytettävissä olevilla tuloilla oli suuri positiivinen vaikutus asuntojen hintoihin. Tulosten perusteella voidaan havaita, että kaupungistuminen vaikuttaa positiivisesti asuntojen hintojen kehittymiseen Suomessa.