Viestintä ja johtaminen ovat keskeisiä ilmiöitä työelämässä, ja niiden on myös todettu olevan keinoja työelämän parantamiseen. Autoritäärinen johtamismalli soveltuu huonosti asiantuntijaorganisaatioon, jonka työntekijät odottavat johtamiselta enemmän kuin suljettujen ovien takana tehtyjä päätöksiä ja yksipuolisia käskyjä. Dialoginen johtaminen on yksi monista johtamismalleista, jotka pyrkivät vastaamaan johtamiselle nykypäivänä asetettuihin haasteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä dialogisen johtamisen ilmiöstä selvittämällä, millaisia käsityksiä tutkimuksen kohdeorganisaation henkilöillä on esimiehen ja alaisen välisestä viestinnästä sekä johtamisesta, sekä kuinka nämä käsitykset suhteutuvat kirjallisuudessa kuvattuun dialogiseen johtamiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena fenomenografisena tutkimuksena, jossa oli myös tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kymmentä henkilöä. Haastatteluaineisto analysointiin tietokoneavusteisesti fenomenografisesta näkökulmasta. Tutkimuksen päätuloksena syntyi kaksi tulosavaruutta, joista ensimmäinen kuvaa haastateltavien käsitysten kirjoa esimiehen ja alaisen välisestä viestinnästä ja toinen käsitysten kirjoa johtamisesta. Tulosavaruuksien kuvauskategoriat asettuivat horisontaalisesti ja hierarkkisesti. Tutkimuksen keskeisimpien tulosten perusteella useat käsitykset sekä hyvästä esimiehen ja alaisen välisestä viestinnästä että hyvästä johtamisesta vastaavat kirjallisuudessa kuvattua dialogiin perustuvaa dialogista johtamista. Kirjallisuudessa määritellyn dialogisen johtamisen kanssa ristiriitaiset käsitykset voivat tarjota tämän tapauksen ylittävää tietoa siitä, mitkä ovat esimiehen ja alaisen välisen viestinnän ja johtamisen yleiset pullonkaulat organisaatioissa.