Hanna-Maria Seppälä (2017). Suomalaisten naisolympiaurheilijoiden kokemuksia kansainväliseen menestykseen vaikuttaneista tekijöistä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, valmennus- ja testausopin Pro gradu –tutkielma, 81 s.

Pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia suomalaisten naishuippu-urheilijoiden kokemuksia yksilökesäolympialajeissa menestykseen liittyvissä tekijöissä. Tutkimus tuo esille merkittäviä tekijöitä haastateltujen urheilijapoluilta, jotka rakentuvat kokemusten ja tapahtumien sekä niille annettujen merkitysten kautta. Tutkimuksessa pyrin selvittämään onko haastatelluilla urheilijoilla yhteisiä menestystekijöitä ja mitkä heidän kohdallaan heidän kokemustensa mukaan ovat olleet ratkaisevimpia tekijöitä menestykseen. Tutkimukseen osallistui viisi keski-iältään 36,8 –vuotiasta suomalaista naishuippu-urheilijaa viidestä eri kesäolympialajista. He ovat kaikki arvokisamitalisteja 2000–luvulta. Yksi haastateltavista kilpailee edelleen aktiivisesti ja neljä muuta ovat jo lopettaneet kilpaurheilu-uransa. Tutkimuksen teoriaviitekehys on rakennettu kansallisen urheilijapolun sekä kansainvälisissä että kansallisissa tutkimuksissa esille tulleiden menestystekijöiden pohjalta. Lisäksi teoriapohjaa on tukemassa sekä liikuntapoliittiikkaan että urheilun organisoitumiseen liittyvää tutkimustietoa. Itse tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluin. Haastattelut kestivät 70-140 minuttia henkilöä kohden ja materiaalia kertyi yhteensä 512 minuuttia, joka litteroituna tuotti yhteensa 87 sivua tekstiä. Haastatteluista saatu materiaali analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Aineiston analyysin ja tulkinnan jälkeen kävi ilmi, että haastateltujen urheilijoiden poluissa oli paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös erovaisuuksia. Tärkeimpinä löydöksinä voin todeta, että perheen tuki, urheilijan intohimo ja tahdonvoima, kilpailuhenkisyys ja ammattimainen valmennus koettiin haastateltavien kohdalla merkittävimpinä tekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että haastatellut urheilijat ovat harjoitelleet monipuolisesti aina lukioikään tai jopa lukion loppuun saakka. Tämän perusteella voidaan tulkita, että monipuolisesta harjoittelutaustasta on ollut hyötyä tutkimukseen osallistuneille urheilijoille.