Tutkielman tavoite oli selvittää teknisen tekstin kääntämisessä esiintyviä käännösongelmia ja prosessin yleistä luonnetta. Aineistona käytettiin lehtitalojen käyttöön tarkoitetun jakeluohjelmiston suomenkielistä käyttöopasta, siitä itse tehtyjä käännöksiä englanniksi, sekä kääntämisen ohella kirjoitettua käännöspäiväkirjaa. Käännökset tehtiin osana kääntäjäharjoittelua ja ne tulivat kaupalliseen käyttöön. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitä käännösongelmia prosessin aikana ilmeni? 2) Miten hyödyllisiä käytetyt käännöstyökalut olivat? 3) Miten tekstityypin ominaisuudet ilmenivät alkuperäisessä tekstissä ja kuinka hyvin ne onnistuttiin siirtämään käännöksiin? Tutkielma on tapaustutkimus ja luonteeltaan pääosin laadullinen.

Käännösongelmien tutkimiseen käytettiin Nordin (2001) käännösongelmien kategorisointia pragmaattisiin, kulttuurisiin, kielellisiin ja tekstikohtaisiin ongelmiin. Nordin kategoriat pohjaavat yleisemmin teoreettiselta taustaltaan skoposteoriaan ja funktionalistinen lähestymistapaa kääntämiseen, jotka muodostavat myös tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Näiden suuntausten perusperiaatteena on, että tärkein lähtökohta tekstin kääntämisessä on tekstin funktio eli se, mihin tarkoitukseen se käännetään. Prosessissa ilmenneiden käännösongelmien syitä ja ratkaisukeinoja analysoitiin. Tekstityypin ominaisuuksia tutkittiin sekä funktion että teknisten tekstien ominaispiirteiden kannalta, kiinnittäen erityisesti huomiota selkeyteen, ymmärrettävyyteen, tiiviyteen ja johdonmukaisuuteen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kyseisessä käännöstehtävässä erityisesti kielellisiä käännösongelmia kohdattiin paljon ja ne olivat paikoin vaikeita ratkaista. Myös pragmaattisia ongelmia ilmeni paljon. Sen sijaan tekstikohtaisia ongelmia oli melko vähän ja kulttuurisia ongelmia ei ilmennyt lainkaan. Myös subjektiivisia käännösvaikeuksia ilmeni huomattava määrä, varsinkin liittyen kääntäjän erityissanasto-osaamiseen. Muut ongelmat liittyivät eniten alkuperäisen tekstin ongelmakohtiin. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta alkuperäinen teksti ilmensi tekstityypin ominaisuuksia hyvin ja myös käännöksen koettiin onnistuvan ilmentämään tekstityypin ominaisuuksia. Käytetyistä käännöstyökaluista varsinkin käännösmuisti koettiin hyödylliseksi.